Kristus toi kaikkein optimistisimman viestin ihmiskunnalle

Kirjoittaja on Norberto Keppe, psykoanalyytikko. Artikkeli on lainaus hänen julkaisemastaan kirjasta "Kirkastuminen", joka on myös saatavana suomeksi.


Haluan puhua teille tuntemattomasta Kristuksesta tai paremminkin Jumalasta, jota me ihmiset olemme väheksyneet kuolettavan kateutemme vuoksi. Se ei ole johtanut meitä ainoastaan kieltämään hänet, vaan sen lisäksi se on estänyt meitä tunnistamasta hänet sellaisena kuin Hän todella on. Meillä on nyt tieteellinen näkemys apunamme, joka voi avata silmämme näkemään sellaisen ulottuvuuden, johon uskonnolliset laitokset ja filosofia erillisinä eivät ole yltäneet.

Haluan puhua todellisesta Kirstuksesta; maailman, planeettojen ja tähtien Herrasta, joka on kaiken olemassaolevan omistaja, hänestä, jota ei tahraa yksikään virhe tai petos – vaan joka on täydellistä onnellisuutta ja iloa, jota mittaamaton kateutemme ei halua tunnistaa. Haluan puhua siitä Olennosta, joka mittaamattomuudessaan, avoimuudessaan ja hyvyydessään tuli Maan päälle osoittamaan, että elämme ainoassa olevassa valtakunnassa, joka on Hänen.
Kaikkein suurimman optimismin viesti, jonka ihmiskunta on vastaanottanut, on Kristuksen viesti. On uskomatonta kuinka Hän helposti ylitti kaiken sen, mikä ihmiselle tuottaa mitä suurinta ahdistusta -esimerkiksi tekemämme virheet. Hän voitti kuoleman nousemalla taivaisiin; hän toteutti universaalin ehtoollisen, joka liittää kaikki ihmiset yhteen. Mutta erityisesti Hän osoitti meille Jumalan rakkauden pitämällä meitä lapsinaan ja perillisinään (omistajina, niin kuin Hän itse), joille kuuluu kaikki hyvä, kaikki olevainen ja itse elämä. Hän osoitti meille sen rakkauden liekin, sen rajattoman olennon, jota meidän silmämme eivät koskaan voi havaita täysin, jota meidän korvamme eivät kykene kuulemaan kaikessa sen musikaalisuudessa, jonka tuoksua ja makua aistimme eivät kokonaan tunne, kaiken meille varatun ilon. Ja mielenkiintoisinta on se, että Hän teki kaiken vain siksi että pitää meistä asettaen kaiken meidän käyttöömme – on vain kysymys siitä, hyväksymmekö sen.
Kaikki se, minkä Kristus näytti ja osoitti, on viesti suurimmasta toivosta ja ilosta, mitä kukaan on koskaan tuonut. Kaikkialla, minne Hän kulki, Hän paransi sairaita, antoi syntejä anteeksi ja kertoi Jumalan valtakunnan kauneudesta. Hän ei koskaan tuominnut ketään; päinvastoin, häntä ärsytti tekopyhien käyttäytyminen, jolla he kiusasivat muiden elämää. Hänen keskeinen viestinsä oli kirkastaa ihmisille, että Jumala on hyvä ja että Hänelle kaikki ihmiset ovat kuin omia lapsia. Hänen maanpäällä olonsa keskeinen tarkoitus oli viedä ihmiskuntaa kohti hyvinvointia ja onnellisuutta ja auttaa ihmisiä havaitsemaan, että itse olemassaolo on suurin lahjoista. Ja että Jumala toimii samoin kuin isä, jonka suurin ilo on saattaa kaikki hyvä lastensa ulottuville.

Jumala on kaikista olevaisista onnellisin – riittää kun kuuntelemme jokien pauhua, tuulen suhinaa puiden latvoissa, kun katselemme lintujen onnellista liitoa, taivaalla vierivää kirkasta aurinkoa, kun kuulemme metsistä huokuvaa melodiaa ja aistimme sen tuoksua, kun katselemme onnellisia pilviä taivaalla – ja erityisesti, kun tarkkailemme tätä uskomatonta luomakuntaa, joka elää miltei rajatonta elämäänsä antamalla ennakkoaavistuksen toisen olemisen tulosta, jossa ei ole enää mitään rajoituksia.
Meidän on huomattava, ettei Jumala tunne meitä kohtaan samoin kuin me tunnemme suhteessä Häneen. Meidän rakkautemme ja pitämisemme on rajallista, Hänen rakkautensa on rajatonta, me olemme puolueellisia, Hän on täysin vapaa, me rajoitamme tunteitamme, mutta Hän ei, erityisesti antaessaan anteeksi syntimme ja hyväksyessään meidät kokonaan, rajoituksetta.. Voisi sanoa, että hänen rakkautensa meitä kohtaan on täysin yletöntä.
Mieleen tulee kysymys: Onko Kristuksen opetuksia toteutettu? Onko kristillisyyttä jo ollut sen puhtaassa muodossa ? Vaikuttaa siltä, että alussa sen kannattajat toteuttivat sitä suurella hartaudella – kunnes 4. vuosisadalla yritettiin liittää hengellinen valta poliittiseen. Uskoisin, että siitä lähtien kristillisyyteen on sekoittunut vääriä elementtejä, jotka ovat vahingoittaneet sitä.
Yleisesti ottaen, uskon ettei ole mahdollista sovittaa yhteen taloudellista ja poliittista valtaa havittelevien ryhmien tavoitteita Jumalan tarkoitusten kanssa. On todellakin Jumalan kaupunki ja ihmisen kaupunki, niin kuin Augustinus sanoi, toisin sanoen, aitojen ihmisten ryhmä, joka toimii totuuden mukaan ja toinen valheeseen perustavien ryhmä, joka elää illuusiossa ja fantasiassa suhteessa muihin ihmisiin. On selvää, että tämän jälkimmäisen tulisi aikaa myöten sopeutua ensimmäiseen – mutta jotta niin tapahtuisi, hyvää tahtovien ihmisten on vahvistuttava asenteessaan eikä heidän tule tehdä jatkuvasti myönnytyksiä valheen ja tekopyhyyden hyväksi – ei vain suhteessa muihin vaan erityisesti suhteessa omaan itseen.

Keppe-moottori on ratkaisu ilmasto- ja energiaongelmaan

Saimme kuulla 26.11. uutisissa, että Yhdysvallat lupautuu vähentämään vuoteen 2020 mennessä kaasupäästöjään 3 % verrattuna vuoden 1990 tasoon. Se tarkoittaa, ettei USA ole mukana maapallon elämän säilyttämisessä ja että he ovat elämän tuhoamisen puolella. Ilmoituksen asiasta teki Nobelin rauhanpalkinnon saanut presidentti Obama.

Maailma tarvitsee kuitenkin todellista ratkaisua.

Kööpenhaminassa alkaa 7.12.2009 suuri ilmastokongressi, COP 15, johon osallistuvat sadat viralliset ja ei viralliset organisaatiot. Stop Maailman tuhoamiselle- yhdistys tulee kongressiin Brasilian delegaation osana. Stop esittelee yleisölle, lehdistölle, tutkijoille ja teollisuudelle uuden Keppe-moottorin, joka säästää energiaa 70 - 90 prosenttia verrattuna traditionaalisiin moottoreihin. Esittelyssä käytämme saman työmäärän tekemiseen perinteellistä moottoria ja sen vierellä Keppe-moottoria ja osoitammme mittaamalla käytetyn energiamäärän. Sillä tavalla jokainen voi itse nähdä minkä suuruinen on ero.

Moottorin toimintaperiaate on uutta maailmassa - siksi monet eivät haluaisi uskoa, että säästö voi olla niin suuri. Sen vuoksi esittelemme koneen yhdessä perinteellisen moottorin kanssa.

Keppe-moottoria voi käyttää missä tahansa laitteessa, joka kuluttaa (toistaiseksi) vähemmän kuin 200 wattia - siis , tuulettimissa, ilmastointilaitteissa, vesipumpuissa, jääkaapin kompressorissa jen. Lisäksi sen tarvitsema energia voidaan tuottaa aurinkopaneelilla, koska energian tarve on niin pieni. Moottori on siis saasteeton, permakulttuuria. Se ei myöskään kuumene, niin ettei se kuluta energiaa ei-toivottuun moottorin lämmittämiseen, mikä on usein tavoitteen vastaista, jos vaikka halutaan viilentää tilaa tuulettimella.

Keppe-moottori tuo energian kaikkien ihmisten ulottuville niin, etteivät ihmiset ole tulevaisuudessa enää riippuvaisia suurista energiayhtiöistä tai öljyteollisuudesta. Moottorin toimintaperiaatetta voi käyttää liikenteen ja yleisen energiankäytön uudelleen organisoimiseen, vedenpumppaukseen, jopa meriveden suolattomaksi tislaamiseen, samoin kuin nykyisten vesivoimalaloiden tehon lisäämiseen.

Keppe-moottori on siis olemassaoleva ratkaisu. Koska sen rakentaminen on hyvin halpaa, se voi tuoda ratkaisun myös köyhille maille, kuten Afrikkaan, Aasiaan ja kolmanteen maailmaan ylipäätään. Se ei ole teoriaa, vaan olemassoleva moottori. Olemme hyvin iloisia siitä, että Keppe-moottori voidaan esitellä maailmalle juuri nyt, kun maailman monimutkaiseen kriisiytymiseen ei ole löydetty ulospääsytietä.

ystävällisin terveisin Markku Lyyra

Ihminen myrkyttää ravintonsa ja samalla elämän maapallolla

Ranskalainen tutkija, Robert Belle, joka työskentelee Tieteellisen tutkimuksen kansallisessa keskuksessa (CNRS, Centre National de la Recherche Scientifique) osoittaa Ranskassa tekemissään tutkimuksissa, että yleisimmin maailmassa käytetty kasvismyrkky, glyfosaatti,tuotenimeltään Roundup, aiheuttaa solujen jakaantumisen häiriintymisen (tutkimukset on tehty valtameren tutkimuslaitoksessa Roscoffissa, Ranskassa). Mitä se merkitsee? Se merkitsee, että myrkyn läsnäolo aikaansaa epämuodostumista elimistöön - sitä voidaan käytännössä kutsua syöväksi. Glysofaatti tappaa kaikki kasvit, lukuunottamatta niitä, jotka on geneettisesti muutettu sietämään tuota myrkkyä. Kasveihin istutetaan geeni, joka tekee niistä myrkylle sietokykyisempiä.

Kasvit,joita näin muunnellaan, kuten soija, tomaatti, maissi, vehnä, on manipuloitu kestämään glysofaattia, niin että muut kasvit kuolevat ja ne jäävät jäljelle. Tämä myrkky kulkeutuu luonnollisesti myös ihmisen elimistöön. Jos se aiheuttaa solujen jakaantumisen häiriintymistä muilla eliölajeilla, miksei se aiheuttaisi sitä samaa ihmiselle.

Nämä geneettisesti manipuloidut kasvit ovat hybridejä eli ne tuottavat vain yhden sadon. Maanviljelijöiden on siis ostettava jokaista uutta satoa varten uudet siemenet, niin että viljelijät ovat käytännössä geenimanipulaatiota toteuttavien jättiläisfirmojen täydellisessä omistuksessa, orjuudessa.

Onko ihminen sairastunut niin syvästi, ettei hän enää todellakaan tiedä, mitä tekee? Ihmisen teomania, halu olla Jumalaakin suurempi, on johtanut hänet muuttamaan alkuperäistä geneettistä perimää. Ihminen haluaa luoda jotain suurempaa kuin alkuperäinen luonto, uljaan uuden maailman, jossa hän itse on jumala. Hän ei enää tarvitse Jumalaa - mutta häneltä jää huomaamatta, että Luoja pitää yllä kaikkea, alati - myös niitä ihmisiä, jotka eivät tunne tarvitsevansa Häntä. Kaikki pysyy yllä Hänestä virtaavan energian voimasta; tähdet pysyvät kiertoradoillaan, kasvit ja eläimet syntyvät, ihminen elää ja tuntee, ajattelee ja toimii tämän energian avulla.

Geenimanipulaation mukana ihminen lähti täydellisen suuruudenhulluuden tielle. Uhkana on elämän geneettisen koodiston romahtaminen maapallolla, niin ettei mikään laji ole enää alkuperäisen kaltainen eikä elämä ekologisena kokonaisuutena enää toimi. Elämä vääristyy ja kuihtuu pois.

Tätä halua olla Luojaa suurempi Norberto Keppe kutsuu nimellä teomania. Teo tulee sanasta Theo = jumala, ja mania kuvaa asennetta. Kysymys on siis siitä, että ihminen on ottanut itselleen Jumalan, elämän luojan aseman. Tästä suurenmoisesta asemastaan hän sitten alkaa luoda kasveja ja eläimiä, jotka toimivat hänen omien toiveittensa (rahanhimon) toteuttajina.

Elämän moninaisuudelle, biodiversiteetille aikaansaatu uhka on suunnaton. Myrkkyjen sallitut jäämät on nostettu uudessa ravintokoodissa huimasti ylöspäin. Maanviljelijät on pantu ahtaalle kilpailuttamalla heitä,ja monet sairastuvat työssään altistuessaan levittämälleen myrkylle. Tavallinen ruoan kuluttaja ei tiedä syövänsä geneettisesti manipuloitua ruokaa. Ihmisen terveys tai elämä eivät ole tässä pelissä arvoja - vain raha on arvo.

Onko meillä vielä aikaa korjata tilanne?

Ystävällisin terveisin Markku Lyyra
São Paulo

Kuvitteellinen yhteiskunta

Monet ovat menettämässä uskoaan parempaan tulevaisuuteen. Meidän on kuitenkin huomattava, että juuri me, tämän hetken ihmiset, rakennamme yhteiskuntaa tulevaisuuden ihmisille, omille lapsillemme. Jotta heillä olisi hyvä, meidän on havaittava tekemämme virheet. Monessa kysymyksessä - saastuttamisessa, ruoan ja veden myrkyttämisessä, energiataloudessa jne - meidän on käännettävä toimintaamme 180astetta, lisäämisen sijaan meidän on vähennettävä.

Norberto Keppen kirjasta "Libertação dos Povos" ("Kansojen vapauttaminen")

"Sanomalehdistä ja aikakauslehdistä voimme saada kuvan siitä, kuinka rahalle on annettu kuvitteellinen asema. Sitä käytetään samoin kuin marijuanaa tai kokaiinia vieraannuttamaan ihmistä uskottelemalla, että se voisi tuoda hyvinvoinnin ja tasapainon kansakunnille. On kuitenkin jäänyt huomaamatta, että tapa jolla sitä käsitellään, edellyttää suunnattoman suurta poliittista ja sotilaallista vallankäyttöä, koska se on valjastettu hyödyttämään vain harvoja ja estämään ihmiskuntaa hyödyntämästä sitä, mikä oikeasti kuuluu kaikille.

Tiedotusvälineet ovat yhteiskunnallista ja taloudellista valtaa käyttävien palveluksessa samoin kuin hallitukset ja valtakunnan laitokset. Toisin sanoen, on olemassa valtaa käyttävien ja lehdistön, radion ja television (tiedotusvälineet ylipäätään) välinen liitto, koska niillä on sama tavoite: kansan dominointi.

Sen seurauksena me saamme vääristettyä ja väärää informaatiota, jonka tavoitteena on saada ihmiset tuntemaan ja toimimaan valtaa pitävien ryhmien tavoitteiden mukaisesti.

Tässä lukija voisi kysyä: Kuinka tämä tilanne voitaisiin sitten korjata? Vastaus on: ensiksi, yhteiskunta on uudelleenrakennettava, toisin sanoen, yhteiskunta on saatettava rehellisten ihmisten hallintaan. Toiseksi, meidän on luotava organisaatio, joka on triloginen, eli sellainen, joka perustuu toimintaan ja jossa raha ja kunnia ovat toisella sijalla. Kolmanneksi, jos haluamme kääntää yhteiskunnan takaisin oikein päin, meidän on tultava tietoisiksi omista tuhoavista ja kateuteen perustuvista asenteistamme ja arvojemme nurinpäinkääntyneisyydestä.

Me haluamme, että maailma, valtiot, kuuluvat imisille sen sijaan että kaikki palvelevat keinotekoista systeemiä, joka on rakennettu vain joidenkin harvojen - kapitalisiten, marksilaisten, pankkiirien ja poliitikkojen - hyväksi,niiden,jotka orjuuttavat ihmiskuntaa.

Todisteena tästä on se, ettei ihmisillä ole enää toivoa tilanteen paranemisesta. Näin on tapahtunut, koska pieni ihmisjoukko on anastanut itselleen vallan estäen samalla ihmisiä nauttimasta todellisesta elämästä.

Me haluaisimme nähdä ihmisten hymyilevän ja elävän oikeudenmukaisessa ja runsaassa yhteiskunnassa.Emme haluaisi nähdä suljettuja ikkunoita, lukittuja ovia ja vihaisia vahtikoiria pihoilla. On mahdollista rakentaa sellainen yhteiskunhta eli muuttaa tämänhetkinen yhteiskuntamme paratiisiksi, joka on meiltä viety. Meidän on vain tultava tietoisiksi virheistämme ja otettava valta niiltä, jotka pitävät sitä vain riistääkseen kansaa."

ystävällisin terveisin Markku Lyyra

Pohjois-Amerikan sivilisaatio on tuhoutumassa, koska se ei perustu todellisuuteen

Lyhennelmä Norberto Keppen kirjan "Työ ja pääoma"-kirjan kappaleesta Pohjois-Amerikan sivilisaatio on tuhoutumassa, koska se ei perustu todellisuuteen. Yhdysvallat on siirtänyt suuren osan tuotannostaan muihin, kolmannen maailman maihin. Nyt kolmas maailma on väsynyt palvelemaan tätä suurta hyväksikäyttäjäänsä. Keppen kirja on nyt ajankohtaisempi kuin koskaan. Se on julkaistu vuonna vuonna 1989 ja 1995 suomeksi.
Meidän on etsittävä sisäistä elämää, viljeltävä ja ravittava sitä. Samalla meidän on havainnoitava myös tuhoavaa toimintaamme, jos haluamme että kulttuuri planeetallamme jatkaa.

"Amerikan kansa on kuollut kulttuurinsa mukana. Se on kuollut, koska sillä ei ole sisäistä elämää, jota nimitän analyyttisessä trilogiassa interiorisaatioksi, mikä merkitsee sisäistä toimintaa. Tästä syystä eläminen Yhdysvalloissa on kuin asuisi suurella hautausmaalla, jossa ei ole värähtelyä, rakkautta, innostusta tai iloa. Se on samanlaista kuin tieteiselokuvissa, kun avaruusalus laskeutuu sodan tuhoamalle planeetalle ja löytää joitakin salamyhkäisiä yksilöitä, jotka pakenevat kaupungin raunioiden seasssa. Tällaista on erityisesti maan pohjoisosissa: New Yorkissa, Bostonissa, Chicagossa, Buffalossa, Philadelphiassa, Baltimoressa.
Sana interioirisoida merkitsee sitä, että panee toimimaan oman sisinpänsä, joka on elämän lähde, josta kaikki energia virtaa. Mutta koska tämä kansa on hylännyt juuri sisimmän, kaikki on alkanut hajota ja tuhoutua. Tämä tuo mieleen Kristuksen sanat: "Antakaa kuolleiden haudata kuolleet." Se merkitsee, ettei meillä ole täällä enää mitään tekemistä. ...
Rikollisuudella, huumeilla ja korruptiolla ei näytä oleva rajoja. Talouden täydellinen romahtaminen on vain ajan kysymys. (2.11. 1987)
Pohjoisamerikkalaiset eivät halua ongelmia ja jos sellaisia ilmenee, ne yritetään poistaa. Jos esimerkiksi jokin toiminta aiheuttaa maalle vaikeuksia, se tukahdutetaan. Siitä syystä maatiloja ja tehtaita lakkautetaan ja koko väestö on toimettomana eläen keinottelulla, perinnöillä tai sosiaaliturvan varassa. Joka ei ryhdy töihin, ei havaitse vajavaisuuttaan.

Niin kauan kun Yhdysvallat oli koekenttä, jossa eurooppalaiset toteuttivat teorioitaan, maa kulki eeteenpäin. Nyt kun siitä on tullut maailman johtaja, sillä ei ole enää mitään sanottavaa tai esitettävää. Valtion suunta on ollut kohti luhistumista, siitä lähtien kun siltä ovat ideat ja tunteet loppuneet. Useimmat eurooppalaiset eivät hyäksy täysin freudilaisuutta, evolutionismia, transsendettista meditaatioita, behaviorismia, toimettomuuden aikaa (sosiologia), puhdasta kapitalismia (Adam Smith ja Ricardo).
Amerikkalaiset eivät halua käsittää, että kyse ei ole vain uudesta taloudellisesta lamasta, vaan sivilisaation päättymisestä - lyhytikäisimmästä, mitä tällä planeetalla on ollut.,
...
Nyt kun talous näyttää todellisia merkkejä erittäin suuresta pudotuksesta, saksalaiset ja japanilaiset alkavat tajuta, ettei dollarin laskua voi enää estää.
Niin kauan kuin pohjoisamerikkalainen elämänfilosofia ylistää vapautta, kaikki on hyvin; mutta salliessaan jokaiselle niin paljon taloudellista valtaa, että hän voi käyttää lähimmäistään hyväkseen, sen on hirvittävää. Tästä syystä se luhistuu täysin."
ystävällisin terveisin Markku Lyyra

Ihminen on luotu elämään kuolemattomana jo tässä elämässä

Seuraavassa katkelma Norberto Keppen vielä julkaisemattomasta kirjasta. Se antaa meille osviittaa siitä, kuinka me ihmiset pyrimme resonanssiin (siis samalle värähtelytaajuudelle) jatkuvasti merkityksettömien tai vahingollisten asioiden kanssa. Voin antaa siitä muutamia esimerkkejä: on tavallista, että ihmiset haluavat nähdä elokuvia, joissa tapetaan, petetään, vainotaan, varastetaan ja lyödään - aivan kuin resonanssi sellaisen kanssa antaisi meille jotain, mistä iloita. Ihmiset keräävät juoruja,kertovat niitä toisilleen ja etsiytyvät resonanssiin viinan, huumausaineiden, lääkkeiden, pornografian tai rikollisuuden kanssa. Patologia johtaa ihmisen madaltamaan elämänsä tasoa. Samoin on sairauksien laita: me resonoimme sairastavien kanssa (vaikkapa sikaflunssan kanssa) - ihminen alkaa uskoa, että hän saa flunssan ja pyörittää sitä mielessään - ja lääketeollisuus haluaa, että kansa uskoo niin. Kysymys on miljardikaupoista. Mutta jo tieto siitä, että kysymys on suuresta huijauksesta, irrottaa henkilön siitä resonanssista - tietenkin edellyttäen että hän alkaa nähdä, että kysymys on todella petoksesta. Monethan haluavat uskoa, että valtaapitävät ovat hyväntahtoisia herroja, jotka tahtovat antaa lääkettä kärsivälle kansalle.

Me voimme myös valita toisin - voimme pyrkiä resonanssiin parempien, korkeampien ja syvempien elementtien kanssa. Todellinen ilo tulee siitä.

Norberto Keppe
"Kuolemattomuus on ihmisen alkuperäinen tila ja sairaudet samoin kuin kuolema ovat patologisia.

- Tri Keppe, löytöjenne mukaan tulemme päätelmään, että ihmisen kuolema on jotain täysin epänormaalia.
- Kuinka olette tullut tähän johtopäätökseen?
- Jos endobiontit (veressä olevat hiukkkaset, jotka Béchamp ja Enderlein havaitsivat) jatkavat aktiviteettiaan kuoleman jälkeenkin, se merkitsee, että meidän ei koskaan tulisi kuolla.
Enderleinin havaitsemien endobionttien (joita Bechamp kutsui mikrotsyymeiksi) toiminta on samanlainen prosessi kuin hiukkkasten muodostuminen fysiikassa. Endobiontit näkyvät pimeäkenttämikroskoopissa: ne saavat alkunsa suoraan perimmäisestä energiasta, jota Tesla kutsui skalaarienergiaksi.

- Ihmisen ja Pyhän olennon välillä on selvästi havaittava samankaltaisuus.
- Jopa pimeäkenttämikroskoopilla havaittavat materiaaliset tekijät todistavat siitä.
- Aivan kuin sisällämme olisi Jumalan käsi.
- Ilmaisitte asian tyhjentävästi.

Mikrotsyymit (me kutsumme niitä nimellä:energinot) ovat käytännöllisesti katsoen katoamattomia elementtejä ihmisen ruumiissa, mistä syystä niitä voi pitää transsendentaaleina: ne ovat peräisin Häneltä, joka on kuolematon ja loppumaton.
- Näyttää siltä, että tämän pimeäkenttämikroskoopin avulla voimme nähdä kuinka Pyhä Olento on meidän kanssamme.
- Me olemme täysin sidoksissa Häneen.
Voimme huomata, että ilman pyhän toiminnan jatkumista meidän olemassaolomme lakkaisi – ja on vielä oleellisempaa, että energia, joka pitää meitä yllä, on katoamatona, mikä osoittaa meidän luonnollisen kuolemattomuutemme.

- Olen aina huolissani itseni suhteen.
- Se että olette jatkuvasti huolisanne itsestänne kertoo siitä kuinka kaukana todellisuudesta olette.

Ihminen elää todellisuudessa vain kun hän on kosketuksissa loppumattomaan ulkoiseen maailmaan, koska silloin, kun hän uppoutuu henkilökohtaisiin huoliinsa, hän alkaa luoda deliriumeja. Me luomme ongelmia asioista, joilla ei ole mitään suurempaa merkitystä.
- Näyttää siltä, että ihminen on katkaissut siteensä todelliseen elämään, joka on transsendentaalista.
- Kuinka niin?
- Yleensä kukaan ei ajattele, että tämä maailma on vain vähäinen osa elämää.
Jos analysoimme asiaa tarkemmin, huomaamme että hyvin harvoin ajattelemme yliluonnollista päämääräämme. Ja kun henkilö sairastuu johonkin vakavaan sairauteen, me säikähdymme, koska henkilö ei koskaan halunnutkaan hoitaa itseään (sisäistä elämäänsä)."

terveisin Markku Lyyra
markku@stop.org.br

Vietämme oikean lääketieteen alkamisen aattoa

Sairaudet ja sairastaminen on tähän saakka ollut suuri mysteeri, jota lääketiede on pyrkinyt selvittämään, kuitenkaan onnistumatta siinä. Samanaikaisesti on luotu kaikkialla maailmassa jättiläismäinen sairaala- ja lääketeollisuus, joka tuottaa samalla jättiläismäisiä voittoja yksityisille lääkeyrityksille. Kaikki sairaan ihmisen kustannuksella. Keppe haluaa osoittaa, että TERVEYS on mahdollista ja että me voimme elää hyvää, tervettä elämää kärsimättä sairauksista. Että meidän tulee hoitaa ennen kaikkea psyykkistä terveyttämme, joka on perusta myös fyysiselle terveydelle. Kuulostaa rohkealta väitteeltä - lukekaa:

(Ote Norberto Keppen vielä julkaisemattomasta kirjasta, jossa hän tutkii sairastumisen perimmäistä syytä)

Norberto Keppe:

Asiakas: Ranskalainen tiedemies löysi verestä kolmannen elementin, jonka nimesi mikrotsyymiksi. Hänen löytönsä on samansuuntainen Teidän työnne kanssa.
Tri Keppe: Mitä hän sanoi?
Asiakas: Hänen mukaansa se on välittävä elementti, joka tulee ihmisen sisältä.

Bechampin idea oli Pasteurille vastakkainen. Pasteurin mukaan sairaudet tulevat siitä, mitä henkilö syö, juo, hengittää tai missä kylpee (Christopher Barr, 1, Health Truth Revealed). Bechamp todisti mikroskoopilla uuden elementin olemassaolon veressä. Trilogisessa työssäni osoitan, että lääketieteen on palattava sen todelliseen tehtävään, mikä tarkoittaa, että on otettava huomioon persoonallisuuden sisäiset tekijät: emootiot ja ajatukset.

Asiakas: Tohtori Keppe, Bechamp löysi tämän kolmannen elementin veressä, mutta ei sen oikeata alkuperää.
Tri Keppe: Mitä ajattelet tapahtuneen?
Asiakas: Bechamp otti huomioon sisäisen fyysisen maailman, kuten ruokavalion ja stressin, mutta vain te olette huomioinut psykologisen sisimmän, johon emootiot ja ajatukset kuuluvat.

Tärkein tekijä on täysin unohdettu. Kysymys on energeettisestä elementistä, joka toimii verisuonien sisällä korjaten soluja – ja tässä on kysysmys fysiikasta, joka on skalaarienergiaa (kuten Nikola Tesla sitä kutsui), josta saavat alkunsa partikkelit ja mikrotsyymit, jotka ovat osa biologiaa.


Asiakas: Olen tutkinut Bechampin ja Enderleinin mikrotsyymien ja endobionttien vaikutusta soluissa ja pidän niiden jatkuvaa tuotantoa varsinaisena ihmeenä.
Tri Keppe: Onko kyseessä niiden tuotanto vai Luojan suora luomistyö veriprosessissa?

Tämän ensimmäisen tekijän luominen on jatkuvaa ja sen tehtävänä on korjata soluja ja pelastaa ne tuholta.

Asiakas: Tri Keppe, jos Luojaa ei oteta huomioon veren biologisen prosessin tutkimuksessa, meillä ei ole tieteellistä selitystä niiden toiminnalle elimistössä.
Tri Keppe: Mitä tällä tarkoitat?
Asiakas: Silloin meidän pitäisi hyväksyä Lavoiserin väärä ajatus siitä, että luonnossa mikään ei häviä eikä luoda mitään, vaan että kaikki muuttuu.

Mikrotsyymit (endobiontit) ovat ruumiista riippumaton prosessi, koska ne eivät kuole ruumiin myötä, vaan päinvastoin säilyvät ruumiin tuhoutumisen jälkeenkin.

Hypoteesini on, että ne ovat ilmausta perimmäisestä, essentiaalisesta energiasta, joka ruokkii soluja.

Asiakas: Tri Keppe, näkemyksenne verestä biologian osana korostaa teologian merkitystä.
Tri Keppe: Korostaako se teologian merkitystä vai osoittaako se koko elämän prosessin keskuksen.

Fysiologian ja teologian välillä on välitön suhde, jota tutkittiin 1900-luvun vaihteessa erityisesti Antoine Bechampin (1816-1908), Günther Enderleinin (1872-1968) ja Claude Bernardin (1813-1878) toimesta. Bechamp havaitsi mikrotsyymit ja Enderlein endobiontit, joita tämä piti elämän prosessin perimmäisinä tekijöinä ja osoitti, että fysiologinen sisin on merkittävin tekijä.

Asiakas: Vaikuttaa siltä, että nykyisen psykoterapian tehtävänä on vahvistaa Egoa, jotta se olisi immuuni väärille emootioille ja ajatuksille.

Tri Keppe: Biologian alalla on aivan samoin, sillä verisolujen normalisoituessa olemme immuuneja mille tahansa ulkopuolelta tulevalle vaaralle. On äärimmäisen tärkeätä palata näihin löytöihin, jotka yhteiskunnallis-taloudellinen valta on kätkenyt havitellessaan valtavia voittoja lääketeollisuudessa.

Ystävällisin elokuun terveisin Markku Lyyra
markku@stop.org.br

Sikainfluenssaepidemia: Todellisuutta vai harhaa?

Yhdysvaltain ja Meksikon terveysviranomaiset, Maailman terveysjärjestö, Pan American-terveysjärjestö lähettivät kansainväliselle yleisölle tiedotusvälineiden kautta varoituksen "hyvin vaarallisesta" epidemiasta tai “sikaflunssasta”, joka olisi saanut alkunsa sioista. Maailman terveysjärjestön mukaan kyseessä olisi maailmanlaajuinen terveyden hätätila.
Tiedotusvälineet jatkavat hälyttävien uutisten lähettämistä maailman väestölle: minuutti minuutilta saamme kuulla dramaattisia uutisia uusista sikaflunssaan sairastuneista tai kuolleista. Kansalaisille kerrotaan, että tällä kertaa vaarana on todellinen maailmanlaajuinen pandemia, koska (hallitusten ja terveysviranomaisten mukaan) kyseessä on uusi ja äärimmäisen tarttuva virus, joka on saanut alkunsa meksikolaisista sioista ja jolle on annettu nimeksi AH1N1.

Kun kuulemme tällaista kansainvälisten ja kansallisten terveysorganisaatioiden välittämää ”lääkäriterroria”, mieleen tulee välittömästi se, että maailman valtaa käsissään pitävillä on jokin paha tarkoitusperä. Kysymmekin: Miksi tämä “tappava virus” hyökkää juuri Meksikoa vastaan? Olisiko kyseessä kostotoimenpide Meksikoa vastaan, koska he eivät ole hyväksyneet jotakin taloussopimusta? Vai halutaanko Meksikon talous murtaa, jotta rikkaiden maiden talouskriisi saataisiin korjatuksi? Vai olisiko tavoitteena elvyttää maailmantaloutta lisäämällä lääketeollisuuden myyntiä? Vai halutaanko kiinnittää maailman huomio yhteen asiaan, jotta voitaisiin aloittaa uusi sota, niin kuin tapahtui Persianlahden, Afganistanin ja Irakin sotien aattona? Vai onko kysymys jostain näiden vaihtoehtojen yhdistelmästä? Pian saamme tietää.

Meidän tulisi tutkia samantapaisia aave-epidemioita, joista maailman väestöä varoitettiin, kuten “lintuflunssa”, SARS-epidemia (vakava akuutti hengityselinsyndrooma), jotta voisimme tunnistaa taustalla olevat todelliset tarkoitusperät ja seuraukset.
USA:n presidentti Barak Obama on jo pyytänyt Yhdysvaltain kongressilta puolitoista miljardia dollaria sikainfluenssan hoitamiseksi.

Yhdysvaltain terveysministeriö ilmoitti, että lääkevalmisteet, kuten Tamiflu ja Aceamivir, joita on valmistettu Rochen laboratorioissa, tehoavat AH1N1 virukseen, sikaflunssaan. Toisaalta Roche on ilmoittanut, että se sijoittaa 220 miljoonaa dollaria epidemian kukistamiseksi ja että se valmistaa lisää lääkkeitä. Mielenkiintoista on, että Tamiflu on sama lääke, jota tuotettiin “lintuflunssan” hoitamiseksi vuonna 2006. Monet maat, kuten Australia ja Brasilia ovat ilmoittaneet, että ne toimittavat muutaman viikon kuluessa rokotteen sikaflunssaa vastaan.

Maailmanpankki, Kansainvälinen valuuttarahasto ja Amerikan kehityspankki ovat tarjonneet miljoonalainoja “kriisin” tainnuttamiseksi, erityisesti kehitysmaissa, jotka virallisten ilmoitusten mukaan kärsivät eniten.

Paniikki ja pelko ovat tarpeettomia ja myrkyttäviä

Intuitio, terve järki ja historia kuitenkin osoittavat, että todellisuudessa ei ole sikainfluenssaepidemiaa eikä ollut lintuinfluenssaa sen enempää kuin muitakaan epidemioita. Olettakaamme, että vaarana olisi sioista alkunsa saanut pandemia:
Kiinnittämällä kaikki huomio oletettuun taudinaiheuttajaan, “sikainfluenssavirukseen”, terveyden ammattilaiset luovat ahdistusta, paniikkia ja terroria, mikä heikentää ihmisen immunologista järjestelmää. Eivätkö viranomaiset tunne tieteellisiä tosiasioita, joita psykoneuroimmunologia opettaa? Vai pyrkivätkö he tarkoituksellisesti romuttamaan ihmisten immuunisuojaa, jolloin tuhannet ihmiset altistuvat sairastumiselle.

Pelko, paniikki, ahdistus ja masennus vahingoittavat immunologista systeemiä, mikä on tiedetty Galenon ajoista lähtien. Viime vuosisadalla Franz Alexander kirjasi selvät havainnot kaikkien sairauksien psykosomaattisesta alkuperästä. Brasilialainen tutkija, tri Norberto Keppe on tieteellisesti selvittänyt saman ilmiön yli 50 teoksessaan, eli kuinka kaikkien psyykkisten, orgaanisten ja sosiaalisten sairauksien alkuperä on henkilön psykopatologiassa. (www.trilogia.ws)

Nykyinen kaoottinen sosiaalinen tilanne, jonka kansainväliset kansanterveysviranomaiset ovat luoneet sikainflunssan ympärille, on hyvä esimerkki siitä, jota Keppe kutsuu sosiaaliseksi skitsofreniaksi tai “sosiofreniaksi”.

Sen lisäksi tämänkaltainen kansainvälisten terveysjärjestöjen harjoittama lääkäriterrorismi toimii Hippokrateen periaatetta vastaan, jonka mukaan pitää “välttää tekemästä sellaista, mikä tuottaa ihmiselle vahinkoa”. Eikö jokainen lääkäri vanno Hippokrateen valan valmistustilaisuudessaan?

Jos olisi olemassa todellista halua auttaa kansanterveyttä, meidän tulisi muistaa, että minkä tahansa infektiosairauden synty, “sikainfluenssa” mukaan lukien, edellyttää kolmen tekijän olemassaoloa:


a) Infektion aiheuttaja ja sen lähteet. Sikainfluenssan tapauksessa kysymyksessä olisi virus, sairaat siat ja sairaat ihmiset.
b) Tartuntatapa. Tämän hetkisessä tilanteessa kysymyksessä olisi viruksen saaminen hengityksen kautta tai nielemällä viruksia.
c) Altistuneen taudin kantajan olemassaolo. Henkilön täytyy olla vastaanottava, altis, jotta hän saisi sairauden. Hänen täytyy olla heikentynyt ja hänen vastustuskykynsä täytyy olla huonontunut. Muussa tapauksessa on mahdotonta, että hän kehittää infektiosairauden. Tämä on infektiosairauksien peruslainalaisuus.

Viimeksi mainittu tekijä on kaikkein oleellisin ja juuri sen viranomaiset ovat jättäneet vaille riittävää huomiota. Puhutaan vain yksinkertaisesti toimista, joilla tulee välttää joutumasta oletetun “sikainfluenssaviruksen” kanssa tekemisiin. Kahta ensin mainittua tekijää korostetaan, jolloin annetaan harhaanjohtava käsitys, että kaikki viruksen kanssa tekemisiin joutuvat sairastuisivat. Tosiasia, jota väheksytään, on se, että ylivoimaisesti suurimmassa osassa kontakteistamme infektion aiheuttajien kanssa, meidän puolustusmekanismimme neutralisoivat virukset. Meidän sisäinen lääkärimme ja apteekkimme suorittavat sen työn. Intuitio ja terve järki sanovat, että se jolla on vahva terveys, ei sairastu.

Terveysviranomaiset ja tiedotusvälineet käyttävät termejä “oletettu”, “tartunnan saanut” ja “sairastunut”, ikään kuin ne merkitsisivät samaa asiaa. Kuitenkin tartunnan aiheuttajan olemassaolo tarkoittaa, että henkilö on ollut kontaktissa siihen. Tartunta merkitsee, että tartunnan aiheuttajat lisääntyvät oletetun henkilön elimistössä ja todennäköisesti hänen immunologiset vastustusmekanisminsa neutralisoivat ne. Toisaalta ne, joilla on tarttuva sairaus, vaikkapa sikainfluenssa, ovat niitä hyvin harvoja, joiden immunologinen järjestelmä ei ole kyennyt kontrolloimaan tartuntaa ja jotka ovat kehittäneet oireet. Kaikille epidemioille on tyypillistä, että sairastuneita on hyvin vähän, pienen pieni vähemmistö.

Kirjoitin avoimen kirjeen ns. Antraz-epidemian yhteydessä silloiselle New Yorkin kaupunginjohtajalle Rudolph Giulianille, jossa selitin saman, mitä olen pyrkinyt selvittämään edellä olevassa. (http://www.robertogiraldo.com/eng/papers/OpenLetter ToTheMajor.html).

Päähuomion kiinnittämistä tartunnan aiheuttajaan ja tartuntatapaan käytetään rokotteiden ja lääkkeiden mainontaan. Siten suositaan lääketeollisuutta antamatta huomioita mahdolliselle vahingolle, jota antiviruslääkkeet ja rokotteet voivat aiheuttaa henkilön puolustusjärjestelmälle ja muille elimistön mekanismeille. Ihmiset, joita on peloteltu sikainfluenssalla, käyttävät kaikenlaisia myrkyllisiä antimikrobilääkkeitä. On tärkeää muistaa, että antibiootit voivat tuhota immunologisen systeemin ja saattavat henkilön alttiiksi kaikenlaisille tartunnoille, myös sikainfluenssalle. Siksi antibiootteja tulisi käyttää vain äärimmäisissä tapauksissa ja valvonnan alaisena.

Pasteurin ja Kochin ajoista lähtien ihmiset ovat olleet tarpeettomasti huolissaan tartuntasairauksien suhteen. Tämä myytti on luonut maaperän, jossa ihmisiä voidaan pelotella ja terrorisoida luoduilla epidemioilla, joiden takana on pahat tarkoitusperät niin kuin nyt sikaflunssan tapauksessa.

Se, että sairauksien alkuperän ajatellaan olevan bakteereissa ja viruksissa, eikä ihmisen sisimmässä, on modernin lääketieteen suurin inversio, siis nurinpäin käännetty ajatus. Tämä tosiasia on tieteellisesti selvitetty Analyyttisen Trilogian tutkimuksessa. (www.stop.org.br).

Ei ole yllätys, että ne joilla on valtaa, toimivat kansaa vastaan kuten tässäkin tapauksessa. Huolestuttavaa on se, että monet ihmiset ovat vieraantuneita eivätkä kykene erottamaan ystäviä vihollisista, jotka pelottelevat ja haluavat sairastuttaa heitä.

Haluan korostaa, että on tieteellisesti todistettu, että ahdistus, depressio, paniikki ja muut samankaltaiset emootiot heikentävät vakavasti immunologista vastustuskykyä. Alentunut vastustuskyky merkitsee, että mikä tahansa taudinaiheuttaja voi aiheuttaa vahinkoa, jopa meidän normaaliin bakteerikantaamme kuuluvat. Alentunut vastustuskyky ei torju tartuntoja vaan altistaa elimistön tulehdussairauksille ym.

Kuinka vahvistaa immunologista vastustuskykyä?

Henkilöt, joilla on vahva terveys, jotka ovat psyykkisesti, henkisesti ja hengellisesti tasapainoisia, eivät sairastu minkään mikrobin eivätkä sikainfluenssaviruksen vuoksi. Haluan korostaa, että tämä on koko infektiotutkimuksen peruslaki. Siksi terveysviranomaisten tulisi käyttää julkisia tiedotusvälineitä selittääkseen eri muodot, joilla me vahvistamme puolustusmekanismejamme ylipäätään ja erityisesti immunologiaamme jokaisen kohdalla erikseen, terrorin luomisen sijaan. Onnellisuus ja iloisuus, henkilökohtainen tyytyväisyys ovat parasta immunologista lääkettä. Siksi meidän tulee nauttia taiteesta, musiikista, maalaustaiteesta, teatterista, kirjallisuudesta, tanssista, tarinoista ym., koska ne stimuloivat meidän myönteisiä emootioitamme ja henkisyyttämme. Me emme tarvitse antibioottisia kirurgisia suojanaamareita. Kaikki tartunta voidaan eliminoida terveellä vastustuskyvyllä.

Ravintotutkijoiden tulee kertoa ihmisille kuinka hedelmä- ja vihannespainotteinen ruokavalio on ihanteellista nykyisessä maailmassa. Yksi valkosipulinkynsi päivässä ja vähän porkkanamehua ja sitruunaa varustavat teidät antiviruksia, antioksidentteja ja vastustuskykyä lisäävällä suojalla, joka on riittävä torjumaan sikainfluenssaviruksen tai minkä muun tahansa mahdollisen patogeenisen mikro-organismin. Ruumiin harjoitus ulkoilmassa, luonnon kauneudesta nauttiminen, syvään hengittäminen ja meditaatio ovat suureksi avuksi.

Terveyden ammattilaisten, psykologien ja luonnonterapeuttien tulee järjestää konferensseja, seminaareja ja keskusteluja tiedotusvälineissä opettaakseen yksinkertaisia tekniikoita, joilla ihmiset voivat vahvistaa immuunisysteemiään. Viranomaisten velvollisuus on tukea näitä toimintoja ihmisten ja yhteiskunnan parhaaksi.

Sikainfluenssa ei ole mitään muuta kuin valtaa pitävien hyökkäys puolustuskyvyttömiä ihmisiä vastaan. Todellinen epidemia on se, ettei ihminen hyväksy todellisuutta siis vieraantuneisuuden ja harhakuvitelmien epidemia.


Kirjoittaja on tartuntasairauksien erikoislääkäri Roberto Giraldo, jonka erikoisalana ovat tartuntasairaudet, immunologia ja trooppiset sairaudet. Lääk. Giraldo on maailman johtavia Aids-asiantuntijoita. Hän toimii tällä hetkellä Analyyttisen Trilogian psykosomaattisen lääketieteen osaston lääkärinä São Paulossa, Brasiliassa. (www.trilogia.ws) Kirjoitus on suomennettu tri Roberto Giraldon artikkelista. Suomentaja Markku Lyyra toimii yhteistyössä kirjoittajan kanssa.

Tässä teille kaksi linkkiä, joista voitte kuulla tri Cláudia Pachecon puhuvan monista aiheista, jotka koskettavat meitä jokaista - ymmärtävästi,lämpimästi, tuoreesti, uudistavasti.


http://www.healingthroughconsciousness.com

http://somebodyelseshead.wordpress.com

Nautinnon etsiminen johtaa tyytymättömyyteen
Kirjoitus on suomennettu tri Cláudia Pachecon kirjasta "De olho de sáude", "Terveyttä silmällä pitäen".
Jossakin vaiheessa ihmiskunnan menneisyydessä on muodostunut kaksi ihmistyyppiä: toinen niistä pyhittäytyy nautintoihin, eikä luovu siitä. Toinen tyyppi on sellainen ihminen, joka tekee uhrauksia ja luopuu “elämän nautinnoista” tehdäkseen jotain lähimmäistensä hyväksi.

Ensimmäisen tyypin ihmisiä pidetään “elämän nauttijoina” ja jälkimmäisen tyypin ihmiset ovat hyveen toteuttajia. Ensimmäisen ryhmän ihmiset ovat nokkelaälyisiä, jälkimmäisen ihmiset ovat hölmöjä. Niin ajatellaan. Ensimmäiset ottavat hyödyn maailmasta, jälkimmäiset odottavat korvausta ikuisuudessa.
Mutta tässä piilee suuri erehdys. Freud sanoi, että tasapainoinen ihminen on se, joka kykenee tyydyttämään seksuaaliset impulssinsa, neuroottinen olisi sellainen, joka tukahduttaa ne, joka kieltäytyy tyydytyksen lähteestä ja terveydestä. Mutta tämä idea on osoittautunut vääräksi, koska monilla henkisesti sairailla on erinomainen seksuaalielämä.
Keppe on paljastanut psykoanalyyttisten havaintojen avulla, että tasapainon ja hyvinvoinnin aste on vastakkainen suhteessa nautinnon etsimiseen. Toisin sanoen – tarrautuminen aistillisuuteen peittää nurinpäin kääntyneesti hyökkäyksen, jota ihminen harjoittaa omaa ruumistaan kohtaan.
Esimerkki: henkilö nauttii huumeita saadakseen nautintoa siitä ja se tuhoaa hänen terveytensä, hänen hyvinvoinnin hetkensä, joista tulee aina vain harvinaisempia ja hän tulee koko ajan riippuvaisemmaksi kemiallisesta aineesta.
Se joka polttaa - hän aloittaa polttamisen uskoen, että se tuo hänelle hyvinvointia – samalla hän vähentää huomattavasti terveyttään, liikkuvuuttaan, vitaalienergiaansa ja hän voi kuolla keuhkokomplikaatioihin.
Ne jotka juovat ja jotka nauttivat alkoholin tuottamasta muutaman tunnin tuokiosta, maksavat kalliin hinnan luontoäidille, tuntiessaan kemiallisen hyökkäyksen seuraukset.
Ne, jotka antavat liiallisen vallan seksuaalisille impulsseilleen rajoittamatta niitä, ovat aina vain tyydyttämättömämpia seksuaalisesti (he tarvitsevat jatkuvasti lisää ja uudenlaisia fantasioita ja pervessioita stimuloimaan seksuaalisuuttaan) ja he hankkivat usein seksuaalisesti tarttuvan sairauden, joka saattaa päättyä kuolemaan.
Sinä, lukija voit muistaa monia muitakin samantapaisia esimerkkejä .
Kaikki edellä mainittu lisää ihmisen olemassaolon ahdistusta, tyhjyyden tunnetta ja muita neuroottisia oireita, joista ihminen kärsii etsiessään onnellisuutta itsensä ulkopuolelta, koska se ei ole siellä.


Helvetillinen noidankehä

Henkilö, joka on riippuvainen mistä tahansa aistinautinnosta, olipa kyse yllämainituista tai muista, niin kuin esimerkiksi tietokonepeleistä, televisiosta tai rahan kasaamisesta, huomaa, ettei hän tule koskaan tyytyväiseksi. Sen seurauksena hän etsii tyydytystä juuri siitä, mikä etäännyttää häntä kaikkein eniten hänestä itsestään eli hän lisää annosta. Hänen tyytymättömyytensä ja epätoivonsa lisääntyy ja hän voi päätyä tilanteeseen, jossa riippuvuus voi tuhota hänet ja elämän hänen ympärillään täydellisesti.
Henkilön on tärkeää tietää, ettei hän käytä hyödykseen materiaalisia asioita, joita hän etsii, vaan että hän hyökkää itseään vastaan ja samalla tuhoaa itseään. Niin tapahtuu sille, joka tuhoaa kehonsa syömällä liikaa samoin kuin liiallinen takertuminen rahaan tuhoaa ihmisen tunneherkkyyden, ihmissuhteet ja kyvyn olla onnellinen tai ylipäätään kyvyn olla “ihminen”.
Sen lisäksi, etteivät ahneus ja valta tuo onnellisuutta kenellekään, ne myös tuhoavat elämän mahdollisuudet koko planeetallamme.

Sillä, joka pitää huolta jostain suuremmasta, on myös se, mikä on pienempää

Moderni tiede on jo todistanut, että psyykkinen elämämme, viidellä aistillamme havaitsematon maailmamme ja meidän ruumiimme eivät ole erillään. Me olemme yksi energeettinen kokonaisuus, jonka kaikkein merkityksellisin osa on juuri näkymätön energia. Haluan sanoa, että psyykemme ohjaa meidän orgaanisia toimintojamme , sallien niiden toimia oikein tai päinvastaisessa tapauksessa, sairastuttaen ja häiriten.
Psyykkisen nurinpäinkääntyneisyytensä vuoksi, josta ihminen kärsii, hän ajattelee, että voisi tyydyttää psyykkiset tarpeensa aistimaailman kautta , unohtaen rakkauden, järjen ja kauneuden. Mutta samanaikaisesti, voimakkaan kateuden vuoksi, hän myös hyökkää materiaalista maailmaa ja omaa fyysistä olemustaan vastaan. Kuinka voisimme hoitaa hyvin maanpäällistä “valtakuntaamme”, jos me emme hyväksy sitä, mikä on hyvää, kaunista ja totuudellista psyykkisessä mielessä.
Sellainen ihminen, joka hoitaa myös abstraktia maailmaa, joka pyrkii toimimaan etiikan mukaan ja toteuttamaan sitä, mikä on hyvää, joka etsii viisautta ja joka käyttää enemmän järkeään kuin holtittomia emootioitaan suuntaamaan toimintaansa, ihminen, joka arvostaa kauneutta ja pyrkii säilyttämään elämän kauneutta maailmassa, varmasti myös saa paljon enemmän tyydytystä aistillisesta elämästään, koska hän käyttää sitä tasapainoisesti, ilman ahneutta, hyökkäämättä sitä vastaan.
Meillä on hajuaisti, jotta tuntisimme kaikkien hienoimmatkin tuoksut; silmät, jotta voisimme iloita luomakunnan ihanuudesta; tuntoaistillamme tunnemme hellyyden kosketuksen ja rakkaudellisen seksuaalisuuden ilmauksen; suullamme voimme tuntea luonnon tuottamien ruoka-aineiden maun ja meillä on korvat, jotta voisimme kohottautua taivaan ihanuuteen, kuullessamme totuuden tai rakkauden sanoja tai musiikin kauneutta…
Kaikki se mitä olemme, vaatii meitä hyväksymään aistimme, mutta vielä erityisesti, että käytämme tunteitamme, hyvää tahtoamme ja järkeämme, jotta sielun herkkyys tulisi havaituksi ja tyydytetyksi ensimmäiseksi. Haluan sanoa, että aistiemme tulee olla sielumme palveluksessa, jotta ne voisivat antaa meille suurimman mahdollisen psyykkisen ja hengellisen onnellisuuden ja nautinnon. “Meidän tulee tuoda tähän materiaaliseen maailmaan, tähän elämään, ikuisuus, pyhä maailma ja tehdä tästä maailmasta taivaan valtakunta”, sanoo Keppe.

Se, joka rakastaa, joka etsii viisautta, oikeudenmukaisuutta, kauneutta, kunnioittaa myös herkkyyttä ja saa suurimman mahdollisen nautinnon aisteistaan, koska hän käyttää niitä tasapainoisesti. Hän lakkaa riistämästä luontoa, jossa hän elää ja koettaa suojella ja parantaa ympäristöään kaikin mahdollisin keinoin.
Terveisin Markku Lyyra, SãoPaulo

Mistä johtuu ihmisten huonovointisuus?

(Artikkeli on tri Cláudia Pachecon kirjasta: "De olho de Saúde", "Terveyttä silmällä pitäen".)

Jos havainnoimme ympärillämme elävien tai kadulla kulkevien ihmisten kasvoja, voimme huomata, että suurin osa välittää muille tyytymättömyyttä, huonovointisuutta tai vastarintaa.

Jos me tutkimme, mitä tapahtuu näiden ihmisten sisimmässä, me saamme kuulla, että he valittavat jostakin tai että heillä on ongelma, joka on jollakin tavalla heidän tahdostaan riippumaton. Toisin sanoen, he tuntevat itsensä "uhreiksi" eivätkä he tunne olevansa osallisia ongelman syntyyn.

Ihminen ei ajattele, että olisi, vaikka huomaamattaankin, aiheuttanut huonovointisuutensa.

Jos me tunnemme vaikka kipua, fyysistä huonovointisuutta, emme koskaan ajattele, että syy olisi psyykkinen (psykosomaattinen). Että me peittelemme jotakin psyykkistä ongelmaa ja että se johtaa fyysiseen oireeseen.

Näemme syyn viruksissa, bakteereissa, ruoassa, liian lyhyessä yöunessa, kuumuudessa, kylmyydessä, liiallisessa työmäärässä, rahahuolissa...näemme itsemme passiivisina olentoina suhteessa kaikkiin näihin ulkoisiin tekijöihin ja kaikkeen pahaan, jota saamme kohdata.

Se tosiasia, että me olemme kaukana sisäisestä maailmastamme ja erityisesti siitä, minkä olemme työntäneet pois tietoisuudestamme, tekee meistä äärimmäisen haavoittuvia. Luonnostaan meillä on paljon puolustusmekanismeja, vaikkemme osaakaan niitä käyttää. Meillä on esimerkiksi sisäinen puolustusmekanismi, immunologia, joka toimii täydellisen apteekin tavoin: meillä on käytössämme luonnollisia elementtejä, jotka suojaavat meitä bakteereja, viruksia ja jopa syöpäsoluja vastaan. Meidän aineenvaihduntajärjestelmämme, joka säätelee kolesterolin määrää, veren sokeripitoisuutta ja paljon muuta, on suoraan riippuvainen emootioistamme.

Psykologisessa mielessä tapahtuu aivan samoin. Meillä on enemmän kuin riittävästi älykkyyttä, intuitiota ja tietoisuutta puolustautuaksemme ulkoisia hyökkäyksiä vastaan. Emme kuitenkaan käytä edes 5 prosenttia älykapasiteetistamme ja se johtaa meidät pysyvään vieraantuneisuuden asenteesen, jota haluamme ylläpitää - emme halua nähdä ongelmia, vaikka ne ovat nenämme edessä ja pidämme itseämme kyvyttöminä ratkaisemaan niitä. Jos käymme niihin käsiksi, huomaamme, ettei ole ongelmia, joihin ei olisi ratkaisua. Se, joka käyttää tietoisuuttaan, vaikka hiukankin, erottuu pian muista ja hänen elämässään asiat alkavat mennä kohdalleen.

Ovatko muut syypäitä siihen, mikä meillä menee huonosti?
Voin antaa esimerkin siitä, mitä voi tapahtua tiedostamattoman emotionaalisen konfliktin seurauksena: asiakas S.B., 25 vuotias, rakastui muutamaa vuotta itseään nuorempaan oppilaaseensa. Pian suhteen alettua hän alkoi somatisoida voimakkaasti (kehitti ruumiillisa vaivoja). Hänellä oli jatkuvia ja aina vain voimakkaampia kipuja lantion seudulla, jotka kertovat emotionaalisesta jännityksestä. Alussa hän selitti kipujen johtuvan orgaanisista ongelmista, huonoista ruokatottumuksista jne. Mutta analyysin aikana hän myönsi olevansa hyvin huolestunut rakkauden kohteen valinnastaan ja hän projisoi huonestuneisuutensa ystäviinsä ja perheeseensä. Toisin sanoen, negatiiviset ideat, joita hänellä oli uudesta poikaystävästään ja joita hän sensuroi, hän sijoitti muihin ihmisiin. Henkilö, joka ihannoi voimakkaasti itseään ja elämää, sijoittaa sisällään olevat negatiiviset ideat muihin, koska hänellä ei ole rohkeutta myöntää niitä.

"Minä pelkään, mitä he sanovat siitä, että poikaystäväni on paljon minua nuorempi ja että hän on huonosti pukeutunut, hänellä ei ole kovin korkeaa sosiaalista statusta, hän ei tunne kulttuuria - ajattelen, että he tuomitsevat minut sen vuoksi ja että he sanovat, että minun pitäisi valita parempi poikaystävä", hän lopulta ilmaisi ajatuksensa. Todellisuudessa, sijoittamalla ystävät ja perheen hänen sisälleen, hän paljasti kaiken poikaystäväänsä ja suhteeseen kohdistamansa kritiikin ja itse asiassa hän itse oli epävarma ja tyytymätön valintaansa.

Tosiasia, että hänellä ei ollut rohkeutta käsitellä näitä tunteita, se että hän torjui ne tietoisuudestaan, johti siihen, että ne vain voimistuivat ja alkoivat dominoida hänen elämäänsä fyysisten oireiden muodossa. Siitä hetkestä pitäen, kun henkilö tiedostaa ajatuksensa ja tunteensa, erityisesti ne, joita hän kaikkein vähiten haluaisi nähdä, ajatukset menettävät negatiivisen ja patologisen luonteensa koska ne tulevat järjen valoon ja niistä tulee jotain positiivista elämään.

Toinen huomionarvoinen seikka on, että tiedostamisen tuloksena orgaaniset, epämiellyttävät oireet häviävät, koska ne ovat olemassa vain sisäisen emotionaalisen konfliktin seurauksena (sensuurin vuoksi).

Tavallisesti psykologiset orientaatio suuntautuu tarkastelemaan ongelmaa sosiaalisesta näkökulmasta, toisin sanoen, asiakkaan seurustelua suhteessa perheeseen - ovatko vanhemmat liian kriittisiä, onko hän hyvin epävarma ja onko hänen itsetuntonsa liian alhainen, niin ettei hän ole kykenevä taistelemaan elämässä, saadakseen sitä mitä haluaa, tai että hän on kärsinyt menneisyydessä trauman, joka nyt tulee esiin. Se mitä ei huomata, on hänen sisimmässään oleva konflikti, joka voi olla tulos itsen ja muiden idealisoinnista ja ihannoinnista.

Kun ihminen myöntää "ajatuksensa ja tunteensa" jotka hänellä jo on, pelotta, hän voi ratkaista sisäisiä konfliktejaan ja analysoida niiden syitä, jotka suurelta osalta ovat sisäisiä. Nainen, joka hylkää suurimman osan miehistä, voi tehdä niin, koska on hyvin suuruudenhullu, megalomaaninen ja ajattelee, ettei yksikään mies ole tarpeeksi hyvä niin täydelliselle naiselle. Nainen voi myös tiedostamattaan haluta seurustelusuhdetta itseään paljon alempitasoisen miehen kanssa tuhotakseen omaa elämäänsä. Jokaista tapausta on analysoitava kuitenkin sellaisenaan.

Miksi ihminen käyttäytyy hyökkäävästi?

Me teimme satunnaisotoksin katuhaastattelun Sao Paulossa, kysymällä: "Miksi ihmiset käyttäytyvät hyökkäävästi?" Vastaukset antoivat tulokseksi: yhteiskunnallisten eroavaisuuksien vuoksi, suurkaupungin stressin vuoksi, kilpailun, alemmuudentunteiden, ihmisen lunnollisen agressiivisuuden vuoksi, itsetehostuksen, huumeiden tai alkoholin vuoksi, koska ihmisillä ei ole toimeentulomahdollisuuksia tai koska tiedotusvälineet arvostavat aggressiivisuutta tai koska ihmisiltä puuttuu jotain...

Kukaan ei maininnut, että ihminen on hyökkäävä, koska hänellä on sisäinen kateuden ongelma (ihminen haluaa tuhota sitä hyvää mitä toisella on, eikä että hän haluaisi sitä hyvää), että hänellä on eettinen ongelma, röyhkeyttä,laiskuutta, ahneutta, suuruudenhulluutta, itsepäisyyttä, mustasukkaisuutta, materialismia tai että hän tahtoo jotain liiallisesti (hän on turmeltunut) ja niin edelleen. Kaikki ajattelevat olevansa uhreja ja aggressiivisuus nähdään vastareaktiona eikä, että se on aktiivinen ja tahdonalainen. Kukaan ei halua olla vastuussa virheistään ja sillä tavoin ihminen vangitsee itsensä näihin virheisiin ja pysäyttää kehityksensä.

Oman virheellisyytemme hyväksyminen ja vastuun ottaminen siitä on lyhin tie sen parantamiseksi.

terveisin Markku Lyyra

Kuinka voimme auttaa ihmistä kriisissä?

Kriisi on kivulias sisäinen tilanne, jonka läheisen kuolema, avioero, työpaikan menetys tai muu sellainen voimakas tapahtuma sysää likkeelle. Kuitenkin valmiudet kriisin synnylle ovat usein odottamassa: kun on kriisi, ihminen joutuu punnitsemaan menneisyyttään. Sinä hetkenä on usein myönnettävä, että on elänyt elämäänsä välinpitämättömästi, arvostamatta itse elämän lahjaa, että ei ole pitänyt huolta syvimmistä arvoista, ei läheisistä tai itsestä, että on ollut omahyväinen tai että on halunnut tuudittautua ajatukseen, että kaikki menee hyvin, omalla painollaan.

Silloin ihminen tulee tietoiseksi sellaisesta, mitä ei itsessään olisi ollut halukas näkemään. Itse asiassa kukaan ei pidä virheittensä eikä erehdystensä näkemisestä. Jos joku sanoo, että hän rakastaa totuutta, siinä on paljon fantasiaa, koska kaikki me ihmiset olemme nurinpäin kääntyneitä ja pidämme totuutta jollakin lailla pahana. Kukaan ei käytännössä ole hyvä itselleen eikä muille - kaikilla on elämässään suuri määrä virheitä.

Sellainen, joka elää vieraantunutta elämää, voi tuntea olonssa ehkä jonkin aikaa ikään kuin kevyeksi, mutta silloin jää toteuttamatta se, mikä on oleellisinta: rakkaus muita kohtaan ja itsensä kehittäminen.

Henkilö, joka haluaa toteuttaa vain sitä mikä miellyttää, ei elä todellisuudessa, koska todellisuudella on rajansa. Samoin kuin ruumiillamme on rajat - emme voi syödä mitä vain haluamme, emme voi juoda mitä haluamme vahigoittamatta itseämme. Totuudella on rajat, kauneudella, etiikalla, itse elämällä. Meidän tulisi pyrkiä elämään harmoniassa sen suuren ja suurenmoisen kanssa, joka on meidät luonut ja jonka kuvia olemmme.Siihen kuuluu rajat. Kaikki olemme kuitenkin rikkoneet rajojamme.

Kun kriisissä oleva alkaa huomata virheitään, reaktiot ovat useimmiten kiukku, pelko ja häpeä. Ja ne kaikki yhdessä. Joskus myös paniikki. On hyvin tavallista, että ihminen huomaamattaan rankaisee itseään, eikä ole nöyrä tietoisuuden edessä. Itsensä rankaiseminen on kivuliasta - moni voi sekoittaa sen nöyryyteen. Nöyryys on todellisuuden näkemistä. Hiljaisesti, sisimmässä itsessä. Myöntämistä. Sen näkemistä, ettei ole niin älykäs tai hyvää tarkoittava kuin halusi kuvitella, ettei ole ollut niin ahkera, todellisuudenmukainen, rakentava, rakastava kuin halusi kuvitella olevansa.

MIKÄ AUTTAA?

On luotettava Luojaan ja muiden ihmisten tukeen. Jos olet kriisissä sinua voi jo auttaa tieto, että miljoonat ihmiset ovat kriisissä yhtaikaa kanssasi.Koko maailmassa.

AINA on myös mahdollista pyrkiä tekemään hyvää - pieniä tai suuria asioita. Hyvän tekeminen on arvo sinänsä, joka antaa mahdollisuuden korjata menneisyyden virheitä.Hyvä kannattaa. Ensin näyttää siltä, ettei se kannata, mutta se luo energeettisen ilmapiirin, joka lisääntyy, vaikka hitaastikin. Jos taas ei ponnistele siihen, negatiivinen lisääntyy.
Samalla ihminen lähettää hyvää energiaa,joka auttaa muita. Kaikki se hyvä tulee takaisin lähettäjälleen, muodossa tai toisessa. Siinä on kysymys sisäisestä muutoksesta. Olemme saaneet lahjaksi aikaa, jotta ennättäisimme tehdä sitä.

Hyvää on jo se, että kiinnittää huomiota omaan vihaansa, ettei levitä sitä ympäristöön, vaan ottaa siitä vastuun. Se on sitä, että pyrkii ajattelemaan, mitä muut tarvitsevat. Se on pyrkimystä olla hyödyllinen, vaikka se voi tuntua vaikealta. Siinä voi kuitenkin kasvaa.
Vaikka kriisi olisi kuinka vaikea hyvänsä,aina on mahdollista tehdä pieniä askelia tilanteen parantamiseksi. Me olemme aina Luojan seurassa, vaikkemme sitä huomaisikaan. Hän ei hylkää meitä, vaikka ihmisestä saattaisikin tuntua siltä.


Kuuntele myös tri Cláudia Pachecon tekemiä podcast-ohjelmia lukuisista aiheista. Ne voivat olla sinulle suureksi avuksi. Olen tehnyt tämän kirjoituksen myös hänen aihetta käsittelevän podcast-ohjelman perusteella.Podcast-osoite:


http://www.healingthroughconsciousness.com/archives.html

ystävällisin terveisin Markku Lyyra

Mikä on Keppe-moottori


Voisimme määritellä sen seuraavalla tavalla: Keppe-moottori on perimmäistä energiaa hyväkseen käyttävä korkeatehoinen moottori, joka perustuu uuteen, sykkivää energiaa hyödyntävään teknologiaan, jonka aivan uudenlaiset perusteet on kuvattu Norberto Keppen kirjassa "Uusi fysiikka".





Mutta ymmärtääksemme mistä siinä on kysymys, meidän on perehdyttävä hiukan fysiikan käsitteiden historiaan. Aristoteles, kreikkalainen filosofi, aloitti itse asiassa fysiikan tutkimuksen, mutta hän oli myös kiinnostunut aineettoman tutkimuksesta, jota hän kutsui metafysiikaksi (meta merkitsee ylä- tai tuolla puolen). Aristoteleen metafysiikka oli osa filosofiaa ja korvasi kreikkalaisten mytologian. Se sai nimekseen kreikkalaisten teologia ja sen tutkimuskohteena oli erityisesti oleminen ja transsendentaali. Hän systematisoi tutkimuksen käyttämällä loogista argumentointia ja hyläten mytologian. Hän piti metafysiikkaa tieteiden tieteenä, jonka tuntemuksen tulisi olla pakollista kaikille ja erityisesti fysiikan tutkijoille.





Aristoteles teki kuitenkin perusteellisen virheen metafysiikan perusteissaan asettaessaan ruumiin fyysiset aistit kaiken tiedon perustaksi. Hänen mukaansa "älyssä ei ole mitään mikä ei olisi tullut siihen alunperin aistien välityksellä". Siis että fyysiset aistit tai aistihavainnot (tai mittaustulokset) olisivat kaiken tiedon lähde. Täten hän muotoili nurinpäinkääntyneen metafyysisen perusprinsiipin, jossa hän asetti materiaalisen maailman lähtökohdaksi transsendentaalisen ymmärtämiseksi. Tiede on hänen ajatteluunsa perustuen ollut tähän päivään saakka aristoteelista eli materialistista.





Tämä (materialistinen) ajatus on sittemmin sijoitettu fysiikan (ja kaikkien tieteiden) alueelle ja on kulkeutunut sieltä vuosituhansien kuluessa johtaen ajatukseen, että energia tulee materiasta tai teknisemmin sanottuna, että energia tulee potentiaaleista.





Voimme huomata, että kaikkialla on vallalla ajatus, että energia tulee materiaalisista elementeistä, niin kuin hiilestä, öljystä, haloista, luonnon kaasusta, radioaktiivisista elementeistä, ruoasta ja niin edelleen. Ei siis ajatella, että edellä mainitut olisivat jo niitä edeltävän energian tulosta. Tämän seurauksena fysiikka on myös nurinpäinkääntynyt sillä seurauksella, että olemme kuluttamassa loppuun uusiutumattomat energialähteemme, koska tämän hetken enrgian hyväksikäyttömuodot perustuvat kaikki materiaalisten elementtien (öljyn, kaasun, puun jne) tuhoamiseen. Sillä tavoin me saastutamme ympäristöä. Jotain on siis väärin siinä energian käytössä. Meidän tämänhetkinen teknologiamme toimii meitä, koko ihmiskuntaa vastaan, koska se perustuu nurinpäin kääntyneeseen ajatteluun.



"Uusi fysiikka"-teoksellaan Keppe tuo uuden ajattelun tieteen piiriin. Sen mukaan me olemme kaikki (koko luomakunta) energian tuotetta. Sitä alkuperäistä energiaa voidaan kutsua skalaarienergiaksi, jos käytämme Nikolai Teslan käsitteitä. Se energia edeltää materiaa, eikä päinvastoin. Kaikella olemassaolevalla on oltava perustansa, jotain, joka on sitä edeltävää ja johon se perustuu. Jos energia tulisi materiasta, mistä tämä materia sitten olisi peräisin? Tämä värähtelevä energia on jatkuvassa liikkeessä ja siitä muodostuvat atomit, joista rakentuu koko materiaalinen universumi.



Keppe-moottori on energiamuuntaja, joka kykenee käyttämään tätä energiaa. Kysymyksessä on siis laite, joka on aivan uudenlainen: kysymyksessä on keksintö koko ihmiskunnan hyväksi. Tavoitteena on, että se voisi auttaa mahdollisimman suurta määrää ihmisiä.



Keppe-moottorilla on joitakin ominaisuuksia, jotka yllättävät: kun moottori käynnistetään, sen lähellä oleva toinen Keppe-moottori käynnistyy samanaikaisesti. "Me emme myöskään tienneet tämän keksinnön ulottuvuuksia ja joka päivä opimme uutta. Uskoaksemme olemme vain uuden tutkimusalan alkumetreillä. Ja havaitsemme joka päivä asioita, joita emme itsekään pysty selittämään." Näin sanovat Keppe-moottoria kehittävät insinöörit.



Perimmäisen energian luonnetta on vaikea ymmärtää. Erityisesti jos ei usko sen olemassaoloon. Suurin osa ihmisistä perustaa ajattelunsa aristoteeliseen käsitykseen, jonka mukaan vain se, mikä on havaittavissa joko suoraan aistein tai mittalaitteilla, on olemassaolevaa. Voidaan kysyä: mistä tulee se energia, jota laite vastaanottaa? Ymmärtääkseen laitetta, on ajateltava yliopistoissa opetettavan fysiikan vastaisesti.



Keppe-moottori on perimmäistä energiaa hyväksikäyttävä laite, skalaarienergiamuuntaja. Se ottaa suurimman osan käyttämästään energiasta tilasta, avaruudesta tai sanokaamme:maailmankaikkeudesta. Traditionaalisissa sähkömoottoreissa kuparikäämiä syötetään sähkövirralla. Se aikaansaa magneettikentän, joka vaikuttaa roottoriin, niin että saadaan syntymään liikkettä.Tämä prosessi aiheuttaa sähkönkulutusta, koska se hyväksikäyttää vain yhtä energian suuntaa.



Tässä uudessa systeemissä vastaanotetaan skalaarienergian kaksi toimintasuuntaa, niin kuin Keppe selvittää "Uusi fysiikka"-kirjassaan. Salaisuus on siinä, että sähköverkosta tai patterista saatava energia palautetaan piiriin. Tällä tavoin voimme lisätä laitteen tehoa, vielä erityisesti, koska moottori on kylmä - se ei siis käytä energiaa moottorin kuumentamiseen



Tuloksena moottorilla on suuri teho ja alhainen kulutus. Tavallinen tuuletin, joita myydään kaikialla, kuluttaa 50 tai 60 wattia. Kun samansuuruista tuuletinta käytetään Keppe-moottorilla, samalla nopeudella, kulutus on 3 wattia volttimäärän ollessa 24 ja amppeerimäärän vähemmän kuin 1 amppeeri. Se merkitsee, että moottori kuluttaa saman työn suorittamiseen 1/20 osan tavanomaisen moottorin kulutuksesta. Moottori voidaan myös kytkeä aurinkopaneeliin, joka antaa moottorille sen tarvitseman alkuenergian. Ihmiset voivat käyttää moottoria vaikkapa jääkaapin ylläpitoon.

Keppe-moottorin edut:
1) Moottori on huomattavasti aiempia taloudellisempi - moottorissa käytetty teknologia säästää keskimäärin 90 % enerigasta samantehoisiin (samaa työtä tekeviin) sähkömoottoreihin verrattuna.
2) Moottori on yksinkertaisempi ja hinnaltaan kilpailukykyisempi. Moottorin teollinen valmistus on muihin moottoreihin verrattuna paljon yksinkertaisempaa ja valmistuskustannuksia voidaan huomattavasti alentaa.
3) Moottori vähentää saastumista ja mahdollistaa uusiutuvien energialähteiden käytön, kuten aurinkoenergian ja tuulienergian hyväksikäytön ja käytännöllisesti katsoen eliminoi uusiutumattomien energialähteiden, kuten hiilen, öljyn tai ydinenergian tarpeen.
(Artikkeli on lyhennelmä brasilialaisessa Reação aikakauslehdessa julkaistusta artikkelista "OKeppe Motors")

Me tarjoamme moottorista lisää tietoa sivulla: http://www.keppemotor.com/ . Voit myös osallistua kansainväliseen keskusteluun osoitteessa: http://keppemotorclub.bestforumpro.com/ , jossa eri puolilla maailmaa toimivat tutkijat vaihtavat kokemuksiaan tästä uudesta teknologiasta. Yhteydenotot: keppemotor@keppemotor.com

ystävällisin kevätterveisin Markku Lyyra

Kaikki palaa normaaliksi - vai palaako?

Uutiset kertovat jatkuvasta ja syvenevästä kriisistä. Mutta kriisi ei ole vain taloudellinen vaan myös eettinen, moraalinen ja koko inhimillistä olemassaoloa koskeva.



Tv-uutisten taloustoimittaja rauhoittelee ahdistuneita tv-katselijoita sanomalla, että talouselämä palaa tutuille urilleen vähitellen, emme vain tiedä kuinka kauan siihen menee. Tutuille urilleen - siis että pörssikeinottelijat voivat taas saada jättiläisvoittoja arvopaperikasinoista ja että kiinteistöjen hinnat alkavat taas hivuta mielikuvitukselliselle tasolle. Monet ovat menettäneet siinä pelissä omaisuutensa, kun tarkoituksena on ollut tehdä rahaa rahalla. Se tarkoittaa myös, että monikansalliset yritykset pitävät kansaa talutusnuorassaan ja kasaavat koko talouselämän muutamien harvojen käsiin. Se tarkoittaa, että suuret energiayhtiöt rakentavat ydinvoimaloita, jotka säteilevät kuolemaa koko ihmiskunnalle onnettomuuden, vaikkapa maanjäristyksen sattuessa. Tsernobyl on miltei kadonnut muistista.



Kaikki palaa normaaliksi - sanotaan. Se on tuudittautumista, vieraantumista. Miksi? Koska mikään ei koskaan ole ollutkaan normaalia. Vai onko normaalia, että osa kansasta ja ihmiskunnasta elää työttömänä, tarpeettoman tuntuista elämää, vaikka työtä on loputtomasti? Onko normaalia, että miljardit elävät sanalla sanoen surkeissa oloissa samanaikaisesti kun osa ihmiskunnasta elää orjien ylläpitämissä palatseissa? Tai onko normaalia, että kokonaiset maanosat maksavat jättiläiskorkoja lainoista, jotka ne ovat itse asiassa rahassa mitattuna jo maksaneet moneen kertaan? Ne jotka saavat tileilleen ne korkorahat ovat niitä, joilla jo on ja ne jotka maksavat, ovat niitä, joilla ei ole. Se että sanotaan kaiken muuttuvat normaaliksi on samaa, jos lääkäri sanoisi potilaalleen: pian voitte taas polttaa normaalisti, kunhan tämä yskä vain saadaan hoidetuksi.

Maapallon talousjärjestelmä on hyvin sairas, se perustuu keinotteluun, riistoon ja saastuttamiseen. Siksi se yskii. Ja vaikka se lakkaisi yskimästä, se on edelleen sairas. Samoin sairaita ovat yhteiskuntiemme johtajat - he ovat valmiita heittämään ihmisiä sotiin tappamaan toinen toisiaan, rahan vuoksi. Yksikään kansa ei ole toisen vihollinen - vain niiden johtajat ovat. Samalla ne ovat kansan vihollisia, koska ne tuhoavat kansoja.

Normaalia on se, että kenenkään ei tarvitse nähdä nälkää, yhdenkään lapsen ei tarvitse enää jäädä vaille hoitoa tai koulua. Normaalia on se, että käytämme energiaa, joka ei saastuta, että hoidamme luontoa niin kuin puutarhaa, että viljelemme kulttuuria kulutuksen sijaan. Normaalia on se, että kaikilla, niin, kaikilla on ihmisarvoinen elämä. Uusi, todellisempi - normaali maailma on mahdollinen. Miten?

Meidän on tiedostettava, että olemme työn vihollisia. Että olemme egoisteja emmekä ajattele yhteistä hyvää, sitä, mitä vielä talkoohankkeissa Suomessa ajateltiin. Meidän on tiedostettava, että olemme sairaita ja että tarvitsemme sielullemme hoitoa: sairautta on itsekeskeisyys, kateus, ylimielisyys, pahantahtoisuus - meidän nurinpäinkääntyneisyytemme. Sen kaiken tunnistaminen on sen hoitamista ja mahdollistaa sen, että voimme päästä joskus siihen, mikä on normaalia. Meidän on tunnistettava itsessämme se, mitä Norberto Keppe kutsuu patologiaksi. Toisaalta, jos emme tee niin, saastutamme ja turmelemme oman planeettamme tulevina vuosina elämiskelvottomiksi - ja itsemme siinä samassa.

Ensi kerralla kirjoitan saasteettomasta energiasta, jota me olemme pystyneet hyödyntämään uudenlaisella moottorilla, jota kutsumme Keppe-moottoriksi.
terveisin Markku Lyyra
São Paulo

Projektio vie ihmisen pois todellisuudesta





"Projektiossa ihminen sijoittaa toiseen mielensä tuottamia kuvia, ikään kuin ne olisivat todellisuutta. Tämä tarkoittaa hallusinaation luomista. Jos projisoitu ajatus on aggressiivinen, ihminen tulee vaihoharhaiseksi." Muistatte varmaan Jean Paul Sartren kuuluisan lauseen: "helvetti ovat muut". Ei niin, että muut olisivat helvetti, vaan että niin ihmiset ajattelevat. Sartre vain ei huomannut projektiotaan ja sijoitti ajatuksensa filosofiaansa.





"- En ymmärrä, miksi L.P. torjuu minua niin paljon! Vai olenko se minä, jolla on tämä torjunta ja sitten sijoitan sen häneen?


- Näette hänessä sen, miten te torjutte itseänne?


Esimerkistä voi havaita, että projektio johtaa ihmisen elämään todellisuuden ulkopuolella: a ) enksiksi, koska se on pelkkää fantasiaa tai paremminkin harhaa, jonka ihminen luo omassa päässään ja b) sitten se estää ihmissuhteiden luomista, koska ajatus toisesta ei vastaa todellisuutta." Useimmiten ihmiset eivät todella tunne toisiaan, tunnemme vain naamion. Emme tunne myöskään itseämme -jos meillä olisi parempi yhteys myös omaan syvempään itseemme, eläisimme todellisessa aarreaitassa, jatkuvasti. Nyt kun sitä yhteyttä ei ole, ihminen hakee paratiisia tai hyvää toisesta, jota hän ei kuitenkaan tunne. Mutta toinen ei voi olla minulle paratiisi.


"- Vaikuttaa siltä, että tilani on huonontunut sen jälkeen, kun lopetin rauhoittavien lääkkeitten käytön, sanoi A.B.


- Mitä tapahtui? kysyin.


- Muistin tyttäreni, joka muutti Yhdysvaltoihin ja tulin kovin surulliseksi. Hän ei koskaan hyväksynyt minun rakkauttani.


- Näette hänessä oman vaikeutenne antaa rakkautta, koska lääkkeet tukahduttivat tunteenne?


- Havaitsen nyt, että silloin en tuntenut mitään."





"Ihmiskunta elää inversiossa (nurinpäin kääntyneenä) jossa tunteita pidetään sopimattomina - aivan kuin ne aiheuttaisivat psyykksiä sairauksia. Juuri sen sensuroiminen, mitä tuntee, on kaikkien yksilöllisten ja yhteiskunnallisten sairauksien alku."



Ihminen voi huonosti kun hän hylkää omia tunteitaan. Se ei tarkoita, että hänen tulisi ilmaista niitä - siinä kysymyksessä meidän on oltava harkitsevaisia. Mutta oleellista on että tunnemme tunteitamme, tai että olemme tietoisia tunteittemme torjunnasta. Kun me emme tunne omia tunteitamme, me emme ole kontaktissa omaan itseemme ja niin ihminen vieraantuu ja sairastuu, henkisesti ja fyysisesti. Näivettyy. Tunteet ovat myös portti meitä paljon suurempaan.



"- Tiedän, että minun ei pitäisi haastaa riitaa niin monen ihmisen kanssa samanaikaisesti, mutta muutamia en todellakaan pysty hyväksymään.

- On tärkeätä tiedostaa, miksi pitää tai ei pidä jostakin ihmisestä - sillä on aina olemassa jokin ededeltävä syy, jokin tememänne projektio, mikä määrittää pidättekö vai ettekö jostakusta."



Kun ihminen rakastuu, tai vain tapaa uuden ihmisen, hän tavallisesti luo hänestä ihannekuvan, jossa hän näkee kaikki ihmisyyden hyvät puolet. Kun aikaa kuluu, hän alkaa nähdä toisessa myös tämän puutteita ja vikoja. Jos emme pysty hyväksymään toista sellaisena, jossa on puutteita ja hyveitä, emme ole realistisia. Tässä jälkimmäisessä vaiheessa pari alkaa usein riidellä - illuusio on särkynyt ja monet sanovat, että rakkaus on loppunut. Rakkaus ei kuitenkaan ollut vielä edes alkanut, koska me voimme todella rakastaa vain todellista ihmistä - ei sitä ihannekuvaa, joka meillä oli hänestä alussa, koska se oli projektio.



Vinolla kirjoitettu on lainausta Norberto Keppen kirjasta "Sairauksien alkuperä" ja tavallisella kirjasimella kirjoitettu Markku Lyyran kommentteja kirjoituksen suhteen.