Norberto Keppe on uudistanut psykoanalyyttista tutkimusta niin, että hänen työnsä, jota voidaan kutsua psyko-sosiopatologian tutkimukseksi, avaa aivan uudenlaisen näkemyksen ihmisen elämään. Hän muistuttaa, että ihminen Jumalan luomana on perustaltaan hyvä, totuudellinen ja esteettinen. Mutta vapaan tahtomme valinnan vuoksi me ihmiset emme ole hyväksyneet elämää sen olemuksemme mukaan, vaan olemme halunneet jotain muuta. Siitä on syntynyt se, mitä kutsutaan patologiaksi: sairaat, virheelliset ja vahingolliset asenteet. Sen tiedostaminen auttaa ihmistä palaamaan takaisin alkuperäiseen itseensä, siihen minkä me tunsimme lapsena, siihen mitä idealistit ja runoilijat kutsuvat paratiisiksi, kauneuden valtakunnaksi, Jumalan kaupungiksi - kuinka vain, mutta kyse ei ole kehittymisestä tai vielä vähemmän spontaanista evoluutiosta, vaan paluusta siihen, minkä olemme hylänneet.
Tänään haluan puhua teille patologiasta, jota kutsutaan narsisismiksi. Kun ajattelemme narsisismia, yleensä ajatellaan ihmistä, joka kreikkalaisen Narkissos-myytin mukaisesti ihailee omaa kuvaansa. Sellaisiahan ihmiset ovat tänäänkin, naiset katselevat itseään vaivihkaa näyteikkunoiden heijastuksista ja miehet ihailevat itseään muskeliakatemioiden seinäpeileistä.
Kun Keppe puhuu narsisismista, hän antaa sille uudenlaisen ulottuvuuden: ihminen ihailee omaa psyykkistä itseään. Sen vuoksi henkilö uskoo tietävänsä kaiken, vaikka hänen ajatuksensa olisivat kuinka keskinkertaisia tahansa. Hän ei käy vuoropuhelua, vaan hän kertoo vain muille, miten asiat ovat. Keskustelu sellaisen ihmisen kanssa antaa vaikutelman kuin puhuisi seinälle, niin kuin kansankielessä sanotaan. Hän on suljettu systeemi, johon ei mahdu muita kuin hänen omia ideoitaan. Siksi sellainen ihminen pysyy keskinkertaisena - hän ei avaudu muulle maailmalle eikä uudelle tiedolle.
Narsisistinen henkilö kuluttaa enemmän rahaa kuin ansaitsee, koska hän ei elä todellisuudessa, vaan kuvitelmissa. Hän ei hillitse ostohaluaan. Ostaminenhan on suurenmoista - henkilö kuvittelee olevansa äveriäämpi kuin on. Hänen ajattelunsa on pinnallista, hän ei syvenny filosofiaan tai tieteeseen sen enempää kuin taiteeseen tai uskontoon. Hän ei koskaan ajattele olevansa henkisesti sairas.
Hän kiinnittää ylenmääräisesti huomiota ulkomuotoonsa - ja käyttää rahaansa kauneusleikkauksiin ja laihdutuskuureihin, mutta ei kuitenkaan halua syödä vähän ja terveellisesti. Hänen kanssaan on vaikeaa keskustella jostakin objektiivisesta, koska hän haluaa puhua vain itsestään, tai siitä kuinka paljon hän on kärsinyt muiden vuoksi.
Monet hyvin narsisistiset ihmiset tuntevat olevansa väärinymmärrettyjä tai epäoikeudenmukaisesti kohdeltuja taiteilijoita. Eräs henkilö sanoi olevansa turhautunut muusikko, vaikkei hän edes soita mitään instrumenttia. Itse asiassa hän on muusikko vain mielikuvituksessaan.
Miksei hän ole muusikko - koska kaikki todelliset minkä asian tahansa taitajat ovat joutuneet ponnistelemaan ja vuodattamaan hikeä saavuttaakseen taitonsa, mutta narsisisti kärsii parantumattomasta laiskuudesta. Ponnistelu ei kuulu hänelle, se on surkeitten ja onnettomien epälahjakkuuksien riesaa.
Narsisisti näkee itsensä aina hyvin merkityksellisenä henkilönä, johon kaikki kiinnittävät huomionsa, jota kaikki ihailevat. Varsinkin hän itse ihailee itseään, mutta hän ei pidä kenestään muusta, hän ei rakasta ketään. Hän ei tarvitse edes Jumalaa, koska ajattelee: mihinkähän minä itse asiassa tarvitsisin Jumalaa?
Ja mikä kaikkein oudointa: hän kärsii ja nauttii samanaikaisesti sairauksistaan. Hän voi väsymättä kuvailla pienimpiäkin oireitaan ja niiden muutoksia sellaiselle, joka jaksaa kuunnella. Silloin hän on huomion keskipiste, joka on vanginnut muiden ajan ja tarkkaavaisuuden.
Narsisismi on samanaikaisesti kateuden ja suuruudenhulluuden kyllästämää - sellainen ihminen on samanaikaisesti kateellinen niille jotka ovat jossain suhteessa häntä parempia ja näkee itsensä virheettömänä ihmisenä, jota muut eivät arvosta niin paljon kuin hän ansaitsisi.
Sellainen joka havaitsee narsisismiaan voi tietenkin suuntautua muiden palvelemiseen ja ojentautua kohti objektiivista todellisuutta, kohti terveempää käyttäytymistä.
ML
Voitte aina lähettää palautetta osoitteeseen;
markku@stop.org.br
quinta-feira, 17 de janeiro de 2008
quinta-feira, 10 de janeiro de 2008
Adam Smith lähti väärälle raiteelle
Tänään kirjoitan teille lyhennelmän kanadalaisen Richard Jonesin ylläpitämästä podcast-ohjelmasta, jota hän julkaisee viikottain osoitteessa: http://somebodyelseshead.blogspot.com/ ja jota voitte kuunnella klikkamalla osoitteesta. Kirjoitus on julkaistu vuonna 2007.
Tämän kertainen kirjoitus koskee kapitalistista systeemiä.
"Se hallitsee koko maailmaa. Ja ihmisillä on käsitys, että se on luonnollista. Tai että se on jopa Luojan laki. Se on synnyttänyt miljardöörejä. Ja sen vastustajat sanovat, että se on systemaattisesti jättänyt syrjään suurimman osan maailman ihmisistä.
Tänään se on paljon kehittyneempää kuin alussa, joka on yhden miehen aikaansaannosta: hän on Adam Smith.
Olen hyvin tietoinen siitä, että olen astumassa vaaralliselle alueelle, kun ryhdyn kritikoimaan Adam Smithiä, mutta sen jälkeen kun olen elänyt niin sanotussa Kolmannessa Maailmassa viimeisten viiden vuoden ajan, olen nähnyt läheltä hänen talousajattelunsa negatiivisen vaikutuksen.
Muistan vuosien takaa Harvardin yliopiston teologian professorin, Harvey Coxin artikkelin, jossa hän sanoo arvopaperipörssin olevan Jumalan kaltainen. Hän kirjoitti artikkelinsa tarkkailtuaan joitakin kuukausia lehtien taloussivuja. Hän on käyttänyt koko ikänsä uskonnon tutkimiseen ja ajatteli astuvansa täysin vieraalle maaperälle lähtiessään tutkimaan Wall Street Journalia. Kuitenkin hän löysi taloussivuilta kielen, joka on hyvin samankaltaista kuin Luomiskertomuksen ja Pyhän Augustinuksen "Jumalan kaupungin" kieli.
Kapitalismilla on kritikoijansa, luonnollisesti . Itse Keynes anoi, että kapitalismi on tyrmistyttävää uskoa siihen, että kaikkein pahimmat miehet tekevät kaikkein pahimpia tekoja kaikkien suureksi hyödyksi.
Meidän tarkoituksenamme on tänään tarkastella Adam Smithiä, koska kapitalismi on hänen ajattelunsa läpitunkemaa samalla tavalla kuin DOS kelluu Windows-systeemissä tietokoneessa. Tässä tehtävässä meillä on apuna melko oudoksuttava tietolähde ja vieras: taitelija Gilbert Gambucci. Hän on klassisen koulutuksen saanut pianisti, joka on soittanut työkseen kolmella mantereella. Hän on myös väsymätön tri Norberto Keppen työn tutkija.
Richard: Mikä on esimmäinen asia, joka kiinnittää huomiotasi kapitalismissa?
G: On hyvin mielenkiintoista tutkia joitakin Adam Smithin ajatuksia, koska hänen aikanaan tapahtui teollinen vallankumous ja ratkaistavaksi nousi kysymys, mitä tehdä voitoille, joita nouseva teollisuus tuotti. Hänen ajatuksensa oli, että niiden, jotka sijoittivat rahaa yrityksiin tulee myös pitää huolta rahasta.
Smithin idea oli, että ihminen olisi sisäisesti hyvä. Se on alunperin Rousseaun ajatus - hän ajatteli, että ihminen syntyy hyvänä ja että yhteiskunta turmelee hänet.
Nämä Smithin ideat olivat juuri päinvastaisia kuin amerikkalaisen sivilisaation alkuajan suurimpien ajattelijoiden käsitykset - niiden, jotka muotoilivat Yhdysvaltojen perustuslain. Esimerkkinä Alexander Hamilton. Hänen käsityksensä oli, että ihmiset ovat itsekkäitä ja itsekeskeisiä ja että heillä on pahaa tahtoa. Ja että kysymys on jatkuvasta taistelusta - tämä on mielenkiintoista - kyse on jatkuvasta kamppailusta, jotta voitaisiin estää tasapainottomia yksilöitä hallitsemasta yhteiskuntaa.
Toinen esimerkki on Thomas Paine, yksi suurista perustajaisistä. Hänen ajatuksensa oli, että on estettävä äärimmäisen ahneita ihmisiä käyttämästä hyväkseen suurten massojen herkkäuskoisuutta. He tiesivät erinomaisen hyvin, että ihmisellä on pahoja tarkoitusperiä. Ne ovat juuri Adam Smithin ajatusten vastakohtia. Se osoittaa, että Smithillä ei ollut aavistustakaan ihmisen patologiasta. Aivan kuin epärehellisyyttä, ahneutta, turmeltuneisuutta ei olisi olemassakaan tai sitä, että ihmisä käytetään hyväksi sen sijaan, että ihmiset palvelisivat toinen toisiaan.
R: Tämä on on mielenkiintoista, koska useimmilta ihmisiltä puuttuu näkemys psykologisesta perustastamme, joka voisi auttaa meitä ymmärtämään ihmsen käyttäytymistä paremmin . Mutta juuri tätä puuttuvaa psykologista tietämystä on kehitetty pitkälle täällä Brasiliassa, tri Keppen työssä. Voitko mainita vielä jotain, jota puuttui Adam Smithiltä?
G: Smithillä oli käsitys, että nämä teollisuuden pääomaa omistavat herrat olisivat hyväsydämisiä ihmisiä ja että he niin ollen jakaisivat hyvinvointia kaikkialle. Se on hyvin naiivi käsitys ja käytännössä kapitalismissa tapahtuu niin, että pääoman omistaja imee niin paljon rahaa itselleen, kuin kykenee ja käyttää hiukan myös rahaa mainostaakseen itseään ihmiskunnan hyväntekijänä.
Tässä me voimme huomata, mikä ero on demokratialla ja kapitalismilla. Nykyisin ajatellaan, että kapitalismi on eräänlainen demokratian ilmaus, jopa niin pitkälle, että ihmiset ajattelevat, että ne ovat yksi ja sama asia. Todellisuudessa demokratia on poliittinen systeemi. Kapitalismi on talousjärjestelmä. Smithin ajattelu on vastaan sitä perusajatusta, että "kaikki ihmiset ovat tasa-arvoisia". Demokratia ainakin pyrkii ottamaan huomioon jokaisen yhteiskunnan jäsenen, kun taas smithiläinen systeemi antaa vallan harvoille yksilöille.
R: Minusta sinun ajatuksesi tässä on hyvin huomionarvoinen ja se sopii erinomaisesti siihen, mitä Keppe on sanonut asiasta. Kirjassaan "Liberation of the People" "Kansojen vapautus", hän kirjoittaa:" Adam Smith ruokki ihmisen megalomaniaa äärimmilleen idealla, että ihminen on hyvä ja että jos hänelle annettaisiin vapaat kädet totteuttaa omaa tahtoaan, hän ei tekisi virheitä ja auttaisi luonnostaan läimmäistään. Se on juuri päinvastaista kuin mitä triloginen psykopatologia osoittaa - nimittäin, että ihmisellä on taipumuksena käyttää hyväkseen ja petkuttaa lähimmäistään ja se on tiedostettava, jos se halutaan pysäyttää." Se liittyy läheisesti siihen, mitä sanoit Yhdysvaltojen perustajaisistä. Onko sinulla vielä muita näkökulmia Smithistä?
G: Mielenkiintoinen on myös ajatus, joka on Adam Smithin kirjassa "Kansakuntien hyvinvointi" - nimittäin ajatus näkymättömästä kädestä, joka ohjaisi talouden muutoksia ja sovellutuksia. Ikään kuin se ohjaisi markkinoita ja edistäisi yhteistä hyvää. Jos taloudessa on epärehellisyyttä, korruptiota tai enemmän muiden hyväksikäyttöä kuin muiden palvelemista, onko tämä näkymätön käsi silloin enkelin vain paholaisen kosketusta? Meidän on oltava hyvin varovaisia tämän Smithin idean suhteen - annammeko "näkymättömän käden" ohjata taloudellista elämää. Se on hyvin vaarallista.
R: Puhumattakaan siitä vielä selvemmästä manipulaatiosta, joka tapahtuu tämän henkisen ohella. Amerikkalaista politiikkaa dominoivat tänä päivänä ammattilobbaajat, ammattimaiset mielipiteen muokkaajat, tiedostuvälineet ovat samoin muutamien harvojen korporaatioiden käsissä. Mutta mennään takaisin Smithiin, ...miten hän joutui väärille raiteille?
G: Yksi hänen keskeisimmistä ideoistaan on, että raha on hyvinvoinnin keskeisin tekijä - eikä se, mitä tuotetaan tai kysymys siitä, kuka tuottaa, tai mitä hyötyä tai haittaa tuotannosta on yhteiskunnalle. Niinpä ei olisi mitään merkitystä sillä, tuotammeko tupakkaa, kokaiinia, autoja, koska perutavoite on tuottaa rahaa, voittoa. Millainen tulos sillä on ollut? Silloin ihminen asetetaan asemaan, jossa hänen tehtävänsä on tuottaa pääomaa ja se voiton tuottaminen on kaikkein korkein ammatillinen päämäärä. Niinpä yhteiskunnan arvot ovat kääntyneet päälaelleen. Esimerkiksi, pankkitoiminta on esimmäisellä sijalla, samoin kaupankäynti ja talous ja toissijaiseen asemaan on asetettu taiteet, kulttuuri, tiede, elämän filosofia. Talous on sivilisaation tulos, ei sen perusta. Jos sivilisaation on taiteellinen, tieteellinen, jos se kehittää kulttuurellisia arvojaan, siihen syntyy luonnollisesti myös talouselämä.
R: Kyllä, monet ihmiset ovat luonnollisesti suunnanneet kapitalismin kritiikkinsä juuri siihen, että siinä kohdistetaan huomio yksinomaisesti juuri rahaan, ja se aiheutta paljon ongelmia maailmaan. Mutta sinulla on ainutlaatuinen näkökulma tähän kysymykseen, koska olet taiteilija ja olet kiinnittynyt esteettisiin arvoihin, joista puhut.
G: Koska elämä laatu ei lopultakaan tule siitä, että henkilöllä on rahaa. Se tulee toinen toistemme hyväksi tehdyn työn laadusta, ei jostakin rahasummasta. Me voimme huomata, että Adam Smithiltä puuttui täydellisesti tieto ihmisen psykopatologiasta, samoin kuin häneltä puuttui tieto kulttuurin ja sosiaalisen elämän arvoista. Smith itse asiassa on inhimillisten ja sosiaalisten arvojen tuhoamisen asialla. Kuvitelkaa, hän näki ihmisen rahantekokoneena, sen sijaan, että näkisimme ihmisen luomakunnan huippuna, millaiseksi meidät on aluperin tarkoitettu."
ML
Voitte aina lähettää palautetta osoitteeseen:
markku@stop.org.br
Tämän kertainen kirjoitus koskee kapitalistista systeemiä.
"Se hallitsee koko maailmaa. Ja ihmisillä on käsitys, että se on luonnollista. Tai että se on jopa Luojan laki. Se on synnyttänyt miljardöörejä. Ja sen vastustajat sanovat, että se on systemaattisesti jättänyt syrjään suurimman osan maailman ihmisistä.
Tänään se on paljon kehittyneempää kuin alussa, joka on yhden miehen aikaansaannosta: hän on Adam Smith.
Olen hyvin tietoinen siitä, että olen astumassa vaaralliselle alueelle, kun ryhdyn kritikoimaan Adam Smithiä, mutta sen jälkeen kun olen elänyt niin sanotussa Kolmannessa Maailmassa viimeisten viiden vuoden ajan, olen nähnyt läheltä hänen talousajattelunsa negatiivisen vaikutuksen.
Muistan vuosien takaa Harvardin yliopiston teologian professorin, Harvey Coxin artikkelin, jossa hän sanoo arvopaperipörssin olevan Jumalan kaltainen. Hän kirjoitti artikkelinsa tarkkailtuaan joitakin kuukausia lehtien taloussivuja. Hän on käyttänyt koko ikänsä uskonnon tutkimiseen ja ajatteli astuvansa täysin vieraalle maaperälle lähtiessään tutkimaan Wall Street Journalia. Kuitenkin hän löysi taloussivuilta kielen, joka on hyvin samankaltaista kuin Luomiskertomuksen ja Pyhän Augustinuksen "Jumalan kaupungin" kieli.
Kapitalismilla on kritikoijansa, luonnollisesti . Itse Keynes anoi, että kapitalismi on tyrmistyttävää uskoa siihen, että kaikkein pahimmat miehet tekevät kaikkein pahimpia tekoja kaikkien suureksi hyödyksi.
Meidän tarkoituksenamme on tänään tarkastella Adam Smithiä, koska kapitalismi on hänen ajattelunsa läpitunkemaa samalla tavalla kuin DOS kelluu Windows-systeemissä tietokoneessa. Tässä tehtävässä meillä on apuna melko oudoksuttava tietolähde ja vieras: taitelija Gilbert Gambucci. Hän on klassisen koulutuksen saanut pianisti, joka on soittanut työkseen kolmella mantereella. Hän on myös väsymätön tri Norberto Keppen työn tutkija.
Richard: Mikä on esimmäinen asia, joka kiinnittää huomiotasi kapitalismissa?
G: On hyvin mielenkiintoista tutkia joitakin Adam Smithin ajatuksia, koska hänen aikanaan tapahtui teollinen vallankumous ja ratkaistavaksi nousi kysymys, mitä tehdä voitoille, joita nouseva teollisuus tuotti. Hänen ajatuksensa oli, että niiden, jotka sijoittivat rahaa yrityksiin tulee myös pitää huolta rahasta.
Smithin idea oli, että ihminen olisi sisäisesti hyvä. Se on alunperin Rousseaun ajatus - hän ajatteli, että ihminen syntyy hyvänä ja että yhteiskunta turmelee hänet.
Nämä Smithin ideat olivat juuri päinvastaisia kuin amerikkalaisen sivilisaation alkuajan suurimpien ajattelijoiden käsitykset - niiden, jotka muotoilivat Yhdysvaltojen perustuslain. Esimerkkinä Alexander Hamilton. Hänen käsityksensä oli, että ihmiset ovat itsekkäitä ja itsekeskeisiä ja että heillä on pahaa tahtoa. Ja että kysymys on jatkuvasta taistelusta - tämä on mielenkiintoista - kyse on jatkuvasta kamppailusta, jotta voitaisiin estää tasapainottomia yksilöitä hallitsemasta yhteiskuntaa.
Toinen esimerkki on Thomas Paine, yksi suurista perustajaisistä. Hänen ajatuksensa oli, että on estettävä äärimmäisen ahneita ihmisiä käyttämästä hyväkseen suurten massojen herkkäuskoisuutta. He tiesivät erinomaisen hyvin, että ihmisellä on pahoja tarkoitusperiä. Ne ovat juuri Adam Smithin ajatusten vastakohtia. Se osoittaa, että Smithillä ei ollut aavistustakaan ihmisen patologiasta. Aivan kuin epärehellisyyttä, ahneutta, turmeltuneisuutta ei olisi olemassakaan tai sitä, että ihmisä käytetään hyväksi sen sijaan, että ihmiset palvelisivat toinen toisiaan.
R: Tämä on on mielenkiintoista, koska useimmilta ihmisiltä puuttuu näkemys psykologisesta perustastamme, joka voisi auttaa meitä ymmärtämään ihmsen käyttäytymistä paremmin . Mutta juuri tätä puuttuvaa psykologista tietämystä on kehitetty pitkälle täällä Brasiliassa, tri Keppen työssä. Voitko mainita vielä jotain, jota puuttui Adam Smithiltä?
G: Smithillä oli käsitys, että nämä teollisuuden pääomaa omistavat herrat olisivat hyväsydämisiä ihmisiä ja että he niin ollen jakaisivat hyvinvointia kaikkialle. Se on hyvin naiivi käsitys ja käytännössä kapitalismissa tapahtuu niin, että pääoman omistaja imee niin paljon rahaa itselleen, kuin kykenee ja käyttää hiukan myös rahaa mainostaakseen itseään ihmiskunnan hyväntekijänä.
Tässä me voimme huomata, mikä ero on demokratialla ja kapitalismilla. Nykyisin ajatellaan, että kapitalismi on eräänlainen demokratian ilmaus, jopa niin pitkälle, että ihmiset ajattelevat, että ne ovat yksi ja sama asia. Todellisuudessa demokratia on poliittinen systeemi. Kapitalismi on talousjärjestelmä. Smithin ajattelu on vastaan sitä perusajatusta, että "kaikki ihmiset ovat tasa-arvoisia". Demokratia ainakin pyrkii ottamaan huomioon jokaisen yhteiskunnan jäsenen, kun taas smithiläinen systeemi antaa vallan harvoille yksilöille.
R: Minusta sinun ajatuksesi tässä on hyvin huomionarvoinen ja se sopii erinomaisesti siihen, mitä Keppe on sanonut asiasta. Kirjassaan "Liberation of the People" "Kansojen vapautus", hän kirjoittaa:" Adam Smith ruokki ihmisen megalomaniaa äärimmilleen idealla, että ihminen on hyvä ja että jos hänelle annettaisiin vapaat kädet totteuttaa omaa tahtoaan, hän ei tekisi virheitä ja auttaisi luonnostaan läimmäistään. Se on juuri päinvastaista kuin mitä triloginen psykopatologia osoittaa - nimittäin, että ihmisellä on taipumuksena käyttää hyväkseen ja petkuttaa lähimmäistään ja se on tiedostettava, jos se halutaan pysäyttää." Se liittyy läheisesti siihen, mitä sanoit Yhdysvaltojen perustajaisistä. Onko sinulla vielä muita näkökulmia Smithistä?
G: Mielenkiintoinen on myös ajatus, joka on Adam Smithin kirjassa "Kansakuntien hyvinvointi" - nimittäin ajatus näkymättömästä kädestä, joka ohjaisi talouden muutoksia ja sovellutuksia. Ikään kuin se ohjaisi markkinoita ja edistäisi yhteistä hyvää. Jos taloudessa on epärehellisyyttä, korruptiota tai enemmän muiden hyväksikäyttöä kuin muiden palvelemista, onko tämä näkymätön käsi silloin enkelin vain paholaisen kosketusta? Meidän on oltava hyvin varovaisia tämän Smithin idean suhteen - annammeko "näkymättömän käden" ohjata taloudellista elämää. Se on hyvin vaarallista.
R: Puhumattakaan siitä vielä selvemmästä manipulaatiosta, joka tapahtuu tämän henkisen ohella. Amerikkalaista politiikkaa dominoivat tänä päivänä ammattilobbaajat, ammattimaiset mielipiteen muokkaajat, tiedostuvälineet ovat samoin muutamien harvojen korporaatioiden käsissä. Mutta mennään takaisin Smithiin, ...miten hän joutui väärille raiteille?
G: Yksi hänen keskeisimmistä ideoistaan on, että raha on hyvinvoinnin keskeisin tekijä - eikä se, mitä tuotetaan tai kysymys siitä, kuka tuottaa, tai mitä hyötyä tai haittaa tuotannosta on yhteiskunnalle. Niinpä ei olisi mitään merkitystä sillä, tuotammeko tupakkaa, kokaiinia, autoja, koska perutavoite on tuottaa rahaa, voittoa. Millainen tulos sillä on ollut? Silloin ihminen asetetaan asemaan, jossa hänen tehtävänsä on tuottaa pääomaa ja se voiton tuottaminen on kaikkein korkein ammatillinen päämäärä. Niinpä yhteiskunnan arvot ovat kääntyneet päälaelleen. Esimerkiksi, pankkitoiminta on esimmäisellä sijalla, samoin kaupankäynti ja talous ja toissijaiseen asemaan on asetettu taiteet, kulttuuri, tiede, elämän filosofia. Talous on sivilisaation tulos, ei sen perusta. Jos sivilisaation on taiteellinen, tieteellinen, jos se kehittää kulttuurellisia arvojaan, siihen syntyy luonnollisesti myös talouselämä.
R: Kyllä, monet ihmiset ovat luonnollisesti suunnanneet kapitalismin kritiikkinsä juuri siihen, että siinä kohdistetaan huomio yksinomaisesti juuri rahaan, ja se aiheutta paljon ongelmia maailmaan. Mutta sinulla on ainutlaatuinen näkökulma tähän kysymykseen, koska olet taiteilija ja olet kiinnittynyt esteettisiin arvoihin, joista puhut.
G: Koska elämä laatu ei lopultakaan tule siitä, että henkilöllä on rahaa. Se tulee toinen toistemme hyväksi tehdyn työn laadusta, ei jostakin rahasummasta. Me voimme huomata, että Adam Smithiltä puuttui täydellisesti tieto ihmisen psykopatologiasta, samoin kuin häneltä puuttui tieto kulttuurin ja sosiaalisen elämän arvoista. Smith itse asiassa on inhimillisten ja sosiaalisten arvojen tuhoamisen asialla. Kuvitelkaa, hän näki ihmisen rahantekokoneena, sen sijaan, että näkisimme ihmisen luomakunnan huippuna, millaiseksi meidät on aluperin tarkoitettu."
ML
Voitte aina lähettää palautetta osoitteeseen:
markku@stop.org.br
Assinar:
Postagens (Atom)
