sexta-feira, 7 de dezembro de 2007

Miksi meidän ongelmamme lisääntyvät joulun aikaan?

Ihmiset odottavat koko vuoden loppuvuoden juhlien aikaa - joulun onnea, yhdessäoloa, lepoa. Se on aikaa, jolloin ajattelemme voivamme tehdä kaikkea sitä, mitä olisimme halunneet tehdä koko vuoden aikana, muttemme ole tehneet. Niinä päivinä haluamme matkustaa, olla hyviä lapsillemme ja rakkaillemme, harrastaa liikuntaa, aloittaa laihdutuskuurin. Haluamme "enemmän aikaa itsellemme."



Mutta kun ne kauan kaivatut päivät vihdoin tulevat, havaitsemme jotain odottamatonta: emme osaa käyttää aikaa rakentavasti. Miksi?



Miksi onnettomuudet ja väkivalta lisääntyvät juuri silloin? Miksi ihmiset tulevat vastasairaiksi, miksi heillä on sydänoireita, päänsärkyä, itsemurhayrityksiä, depressiota? Miksi ihmiset kärsivät niin paljon juuri tänä rauhan ja rakkauden aikana?
Yhdellä sivulla, kirjassaan "Sairauksien alkuperä", tri Keppe sanoo:

"Ihmiset eivät ole kiinnostuneita ratkaisemaan omia eivätkä yhteiskunnan ongelma. Sen sijaan he ihannoivat itseään ja kuvittelevat, että maailma ja ihmiset ovat heidän kuvitelmiensa mukaisia. Toisin sanoen juuri ne ihmiset, jotka luovat sellaisia ihannekuvia, ajautuvat kaikenlaisiin vaikeuksiin - ja voimakkaan kateutensa vuoksi he eivät kykene olemaan sopusoinnussa todellisuuden kanssa eivätkä kykene saamaan siitä iloa, vaikka todellisuus ei koskaan lakkaa ilahduttamasta hyvään pyrkiviä ihmisiä. Ne jotka hyväksyvät todellisen maailman, ovat niitä, jotka ovat sopusoinnussa oman todellisen olemuksensa kanssa (joka on hyvä, kaunis ja totuuden mukainen) ja he sallivat myös nähdä omia virheitään ja tuhoisia asenteita itsessään ja muissa. "

Perimmäinen syy kaikkeen tähän on psykologinen nurinpäin kääntyneisyytemme, joka saa meidät olettamaan, että tyytyväisyys ja onnellisuus tulisivat ulkoisesta, aistein havaittavasta maailmasta, rahan kautta, seksistä, ruoasta, matkustamisesta. Ei niissä asioissa sinänsä ole mitään väärää , mutta ne tuottavat meille tyydytystä vain siinä tapauksessa, että tunnemme jotain hyvää sisällämme ensin. Jos me emme tunne, tällaiset asiat aikaansaavat vain lisää vaikeuksia.

Kuinka voisimme olla rentoutuneita, hyvällä tuulella ja suvaitsevaisia omien ongelmiemme suhteen, jollei meillä ole pienintäkään käsitystä kateellisista, röyhkeistä tai ylimielisistä asenteistamme, materialistisista ja projektiivisista toiminnoistamme? Meillä ei ole yleensä aavistustakaan siitä, kuinka paljon me hylkäämme (huomaamattamme) kaikkea hyvää elämässämme. Emme huomaa, kuinka me syyttä hyökkäämme niitä vastaan, jotka rakastavat ja auttavat meitä eniten.

Jollei ihminen havaitse sitä, kuinka paljon hän hylkää omaa olemistaan, hän ei koskaan tervehdy. Terveys on mahdollista vain, jos on tietoisuutta olemisemme hylkäämisestä ja kuinka me hylkäämme Pyhää Olentoa.

tri Cláudia Pachecon uudesta kirjasta: "Terveyttä silmällä pitäen".

Voitte aina lähettää palautetta osoitteeseen:
markku@stop.org.br

Nenhum comentário: